Rakentamista ja ylläpitoa myös seuraaville sukupolville
Suomen korjausvelka jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen. Vuodesta 2000 vuoteen 2021 pelkästään talokannan korjausvelan määrä on noussut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon. Miten varmistamme, että myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen asumiseen?

Ennakoiva kunnossapito auttaa pitämään tilanteen hyvänä
Koti on usein kallein omaisuutemme ja vietämme siellä usein suurimman osan ajastamme. Tämän takia voisi luulla kodin huollon ja kunnossapidon olevan itsestäänselvyys. Kiire, tietämättömyys ja piittaamattomuus kuitenkin tulevat usein tielle ja saavat meidät laiminlyömään kotejamme ja tärkeintä omaisuuttamme.
Korjausvelka edustaa rakennuksien korjausvajetta. Sitä syntyy, kun rakennuksen kunnostamisesta ja ylläpidosta tingitään ja tehdään vain välttämätön, jos sitäkään. Velan määrä siis kertoo, kuinka paljon rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta hyvässä kunnossa.
Ennakoivasta ja suunnitelmallisesta kunnossapidosta ei voi puhua tarpeeksi. Kun kiinteistöjen tilanne on tasaisesti hyvä eikä huolestuttavaa korjausvelkaa synny, rakennukset säilyttävät arvonsa ja pysyvät turvallisina ja terveellisinä niiden käyttäjille.
Kiinteistön kunnon tutkimukset luovat perustan tulevaisuudelle
Valtaosa rakennuskannastamme on 1960–80-luvulta eli jo keski-ikäistä tai vanhempaa. Tästä huolimatta iso osa kiinteistön teknisistä rakennusosista tai järjestelmistä on jo ylittänyt teknisen käyttöikänsä eli ovat käyttöikänsä päässä.
Rakennuksien kuntotarkastukset, – arviot ja -tutkimukset auttavat meitä saamaan arvokasta tietoa kiinteistöjemme kunnosta ja määrittämään korjaustoimenpiteitä sen perusteella. Niiden perusteella voidaan selvittää ja päättää, mitä kannattaa säilyttää ja kunnostaa, ja mitä mahdollisesti uusia.
”Kun korjauksia ei ole tehty ajallaan, on kertynyttä korjausvelkaa siirretty eteenpäin. Onkin korkea aika alkaa toimenpiteisiin ennen kuin on liian myöhäistä. Ensin on kuitenkin tärkeää tutkia kiinteistön kunto, jotta tiedetään esimerkiksi mahdollisten vaurioiden laajuus sekä miten ja mitä korjataan” kertoo Inspections & Surveys -divisioonan johtaja Kim Malmivaara.
Laadun valvontaa sertifikaattien kautta
Tarkastuksien ja tutkimuksien rinnalle on tullut erilaisia sertifikaatteja, jotka tarkastelevat kiinteistöjen kuntoa ja laadukasta suunnittelua jo rakennusvaiheessa. Myös heti rakennuksen valmistuttua ne auttavat meitä kiinnittämään huomiota kiinteistöjen huoltoon ja kunnossapitoon alusta asti, eikä vasta sitten, kun mahdollisia ongelmia alkaa jo syntyä.
Kiinteistölle voidaan laatia suunnitelma pitkäjänteiselle kunnossapidolle, korjaamiselle ja huollolle, mikä ohjaa toimintaa useiden vuosien ajan. Ilman suunnitelmaa toimenpiteitä tehdään hakuammunnalla ja yleensä liian myöhään, jolloin kuluja syntyy turhaan ja osa tärkeistä toimenpiteistä jää tekemättä.
Suunnitelman avulla määritetään selkeät linjaukset rakennuksen kehittämiselle ja elinkaaren hallinnalle.
”Meidän ei kuulu ajatella ainoastaan, mitä asumiselta ja kiinteistöiltä käyttäjinä itse halumme ja tarvitsemme nyt, vaan meillä on vastuu myös tulevaisuuden kiinteistöjen käyttäjistä ja heidän oloistaan. Kaikki mitä nyt suunnittelemme ja rakennamme, on tehtävä myös heitä ajatellen ja myös ympäristövaikutukset huomioiden”, kertoo Raksystemsin maajohtaja Keijo Leppävuori.
Lue myös

58 prosentissa työpaikoista radonmittaukset tekemättä – Näin suojaat työntekijän radonilta

Miten EPBD:n uudistus vaikuttaa sähköautojen latauspaikkoihin?

Taloyhtiön ikkunaremonttiopas
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.