Kaksoisbetonilaattarakenne on riskirakenne

Kaksoisbetonilaattarakenne on rakenneratkaisu, jossa pohjalaatan päälle asennetun lämmöneristeen päälle on tehty toinen betonivalu. Tämä niin sanottu sandwich-rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi asuntokaupan kuntotarkastuksia ohjaavassa KH 90-00394-kortin Suoritusohjeessa, mikäli lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa, lastuvillaeristettä eli Toja-levyä tai betonilaattojen välissä on vesi- ja lämpöjohtoja.

Kaksoisbetonilaattaa on rakennettu aina 1960-luvulta tähän päivään asti. Rakenne on toimiva ja turvallinen rakenneratkaisu, mikäli sen kuntoa seurataan ja tutkitaan säännöllisesti.

Näin tunnistat kaksoisbetonilaattarakenteen

Miksi kaksoisbetonilaattarakenne on vaurioaltis?

Rakenteen vaurioitumisen aiheuttaa yleensä ulkopuolisen maaperäkosteuden pääseminen rakenteisiin. Tarkemmin sanottuna: alemman betonilaatan kautta lämmöneristeisiin siirtyvä kosteus tai veden valuminen perustusten kautta lämmöneristeisiin.

Kosteuden pääsemisen rakenteisiin aiheuttaa tyypillisesti puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus tai liian hienojakoinen täyttömaa-aines alemman maanvaraisen betonilaatan alla. Myös alapohjarakenteet, joissa kantavan betonilaatan alapuolella on ryömintätila ovat haastavia, sillä ne voivat siirtää ryömintätilan ilmasta kosteutta rakenteisiin tai kosteus voi tiivistyä rakenteen alla olevasta viileämmästä tilasta rakenteeseen.

Vesi-, viemäri- ja lämpöputket kulkevat usein rakenteessa laattojen välisessä eristetilassa, jolloin putkien vuodot tai ulkoa kulkeutuva vesi aiheuttavat hyvin usein rakenteessa ongelmia. Myös putkien pinnalle tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa haasteita.

Rakenteen vaurioitumisriskiä vähentää yleensä runkolaatan alapuolinen lämmöneriste ja suojaputkeen asennetut vesijohdot.

Millaisia haittoja riskirakenne voi aiheuttaa?

Kaksoisbetonilaatta voi aiheuttaa mittavia vaurioita talon rakenteisiin. Eristetilassa ollut putkivuoto voi kastella rakenteita laajalla alueella ja vaurion esiintulo voi kestää jopa useita kuukausia.

Pitkäaikainen vuoto voi aiheuttaa homevaurioita, puuseinien lahovaurioita ja lämmöneristeiden mikrobikasvustoja. Mikrobikasvustojen syntyä vauhdittaa veden mukana tulevat ravinteet ja eristetilaan remontin yhteydessä jääneet sahanpurut.

Rakenteen kunto saadaan selville rakennetta avaamalla

Kaksoisbetonilaatan todentaminen omatoimisesti on haastavaa, sillä siihen ei pääse itse käsiksi. Tunkkainen ja niin sanottu kellarimainen haju voi olla viite vaurioituneesta riskirakenteesta, mutta rakenne paikallistetaan talon dokumentteihin tutustumalla ja rakenteita avaamalla.

Rakenteen kunnon selvittämiseen vaaditaan aina rakenteen avauksia ja tarkempia tutkimuksia riittävässä laajuudessa. Kaksoisbetonilaatan pintarakenne on betonia, joten se vaatii pintalaatan poistamista paikallisesti tai muuta samankaltaista vaikeatöistä rakenneavausta.

Miten rakenne korjataan?

Oikea korjaustapa saadaan selville rakenteita tutkimalla. Usein väärin korjattuna rakenne aiheuttaa rakenteille vain lisää ongelmia. Sekä rakenteen korjaus että tutkiminen kannattaa jättää asiantuntijalle.

Tutustu palveluumme:

Asuntokaupan kuntotarkastus


Lue myös:

Lataa Maksuton taloyhtiön putkiremonttiopas.

Taloyhtiön putkiremonttiopas

Putkiremontti on taloyhtiölle pisin ja kallein korjaushanke. Se vaikuttaa myös yleensä asukkaiden…

Lue lisää

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.