Asuntokaupan kuntotarkastus

• Kuntotarkastus alkaa asukkaiden etukäteen täyttämällä alkuhaastattelulomakkeen läpikäynnillä. Lomakkeessa kysytään muun muassa rakennukseen tehdyt remontit sisä- ja ulkotiloissa, lämmitys- ja sähköjärjestelmä, salaojien kunto, sadevesijärjestelmän tilanne, mahdolliset havaitut vauriot sekä omistushistoria.
• Kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa, julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta tarkastetaan Suoritusohjeen mukaisessa laajuudessa aistinvaraisesti, pintapuolisesti ja rakennetta rikkomattomalla menetelmällä. Tarkastuksen yhteydessä kuntotarkastaja arvioi, onko olemassa riski piileviin virheisiin ja puutteisiin.
• Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan rakennusteknisen asiantuntijan toimesta ainoastaan näkyvin osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella.
• Kuntotarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti.
• Kuntotarkastuksen tilaaja voi olla asunnon omistaja, omistaja ja ostaja yhdessä tai omistajan suostumuksella ostaja tai muu kolmas osapuoli. Tilauksesta sovitaan aina kirjallisesti.
• Tilaajaa informoidaan tilaajan vastuulla olevista valmisteluista (ks. KH 90-00393 Tilaajan ohje).
• Aikaa tarkastukseen kohteessa kuluu yleensä noin 2 – 6 tuntia. Tarkastuksen alussa tarkastaja tekee alkuhaastattelun, jossa selvitetään lähtötietoja tarkastukselle (ks. Kuntotarkastuksen RS3 haastatteluosa).

Tarkempi sisältö KH 90-00393 ja KH 90-00394

• Mikäli riski- tai vaurioepäilyn vuoksi on perusteltua, tarkastuksen sisältöön kuuluu kuntotarkastajan KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaisesti tarpeelliseksi arvioima määrä levy- tai puurakenteeseen tehtäviä kosteusmittauksia 6 mm:n poralla poratun reiän kautta (ei kiviainesrakenteista eikä niiden taustalla olevista rakenteista) tai avauksia 115 mm:n rasiaporalla.
• Avaukset peitetään tutkimuksen jälkeen peitelevyllä.
• Mikäli rakenteen kuntoa on syytä epäillä, mutta rakenteesta ei saada selvyyttä kuntotarkastusmenetelmin, kuntotarkastaja suosittelee lisätutkimuksia.
• Sellaisista lisätutkimuksista, jotka eivät sisälly kuntotarkastuksen sisältöön, laaditaan aina erillinen sopimus. Lisäselvitysten teettäminen on tilaajan vastuulla.
• Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan rakennusteknisen asiantuntijan toimesta ainoastaan näkyvin osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella.
• Kuntotarkastusraportissa esitetään tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Raportista ilmenee havaintojen merkitys, vakavuusaste ja korjaus- tai toimenpidetarve. Raportissa kerrotaan yleisellä tasolla korjaamisen ja korjaamatta jättämisen riskit. Kuntotarkastusraporttiin liitetään kohteesta otettuja valokuvia.
• Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma, eikä siihen sisälly kustannusarviota tai pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa. Nämä palvelut saat tilaamalla Omakotitalon PTS:n (pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma).

• Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista.
• Kuntotarkastuksen tavoitteena on vähentää riskiä vikojen, virheiden tai vaurioiden kaupan jälkeisen paljastumisen aiheuttamaan tyytymättömyyteen tai riitaan.
• Kuntotarkastuksen teettäminen muulloinkin kuin kaupan yhteydessä on suositeltavaa, sillä rakennusteknisen asiantuntijan ajoissa havaitseman vaurion tai puutteen korjaaminen voi tuoda tuntuvat säästöt verrattuna tilanteeseen, että vaurio tai puute olisi jäänyt huomaamatta. Kuntotarkastuksen tuottama tieto on myös oivallinen työkalu taloudelliseen kiinteistönpitoon.

• Kuntotarkastuksen teettäminen on ajankohtaista asuntokauppojen yhteydessä, mutta sen toteuttaminen on suositeltavaa muulloinkin kuin asuntokaupan yhteydessä.
• Kuntotarkastusraportti on voimassa kahdeksan kuukauttapiilovirhevakuutus Kauppaturvaa haettaessa.
• Rakennusteknisen asiantuntijan ajoissa havaitseman vaurion tai puutteen korjaaminen voi tuoda tuntuvat säästöt verrattuna tilanteeseen, että vaurio tai puute olisi jäänyt huomaamatta.

• Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tiedonantovelvollisuuden tai ostajalle selonottovelvollisuuden osalta lain mukaan säädettyjä vastuita. Se ei myöskään muuta vastuusuhdetta sellaisista vaurioista, jotka eivät kuntotarkastuksessa selviä.
• Koska kuntotarkastus on pääosin pintapuolinen tarkastustoimenpide, kuntotarkastuksen suorittaminen ei poista sitä mahdollisuutta, että tarkastetussa kohteessa voisi olla piileviä vaurioita, jotka eivät tarkastusmenettelyllä ole havaittavissa. Rakenteissa piileviä vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteissa ole tarkastushetkellä pinnalle näkyvää tai mittalaitteilla havaittavia merkkejä vauriosta.
• Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana.