Sisäilmaongelmat vaivaavat suomalaisten taloutta ja terveyttä
Kesäkuussa 2021 ilmestyi Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen –julkaisu, jonka tekemisessä Raksystems oli mukana toimittamalla suuren määrän Asuntokaupan kuntotarkastusraportteja tilastotietoja varten. Julkaisun avulla pyrittiin keksimään keinoja sisäilmavaurioiden aiheuttamiin ongelmiin.
Pientalojen kuntotarkastusdata avuksi
Sisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen on Valtioneuvoston kanslian vuonna 2021 tekemä julkaisu, jossa pureuduttiin sisäilmaongelmiin, niiden seurauksiin ja miten näitä ongelmia kohdanneita ihmisiä voi parhaiten auttaa ja tukea.
”Kaivoimme kuntotarkastusdatastamme ison määrän materiaalia, jota analysoimme ja luokittelimme julkaisua varten. Olemme tarkastaneet koteja jo vuodesta 1989 asti, joten laajaa kuntotarkastusaineistoa meiltä löytyy onneksi yllin kyllin”, kertoo Antti Heimlander, Raksystemsin johtava asiantuntija, joka on erikoistunut erityisesti pientalojen kosteusongelmiin.
Julkaisussa haluttiin saada selville muun muassa kosteusvaurioiden yleisyys pientaloissa, eli omakotitaloissa, rivitaloissa tai paritaloissa. Raksystems tarjosi tähän taustatietoon avuksi myytävien asuntojen laajan kuntotarkastusaineiston. Aineisto käsitti 14 996 pientalon kuntotarkastusraportit vuosilta 2016–2020. Näistä kohteista omakotitaloja oli 82 %, paritaloja 7 %, ja luokittelemattomia 11 %.
Riskirakenne lisää kosteusvaurion todennäköisyyttä
Raksystemsin toimittaneiden kuntotarkastusraporttien perusteella vähintään 15 %:ssa kaikissa pientaloissa on kosteusvaurio ja noin 40 %:ssa on joko vaurio riskirakenteessa tai lisätutkimustarvetta kodin riskirakenteiden suhteen.
Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne ei kuitenkaan tarkoita, että vaurio olisi automaattisesti syntynyt tai tulisi varmasti syntymään, vaan sillä tarkoitetaan ainoastaan suurempaa riskialttiutta. Esimerkiksi onnistuneella kodin kunnossapidolla riskin toteutuminen voidaan välttää. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.
Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, jolloin kosteusvaurio ja tämän myötä mahdolliset sisäilmaongelmat pääsevät syntymään. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.
Luotettava kuntotarkastus auttaa kodin kunnon selvittämisessä ja kunnossapidossa
Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista tehdä vain rakennetta avaamalla, jotta rakenteen todellinen kunto päästään näkemään ja todentamaan konkreettisesti. Alalla hyväksytyn Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä (KH 90-00394) -Suoritusohjetta noudattavan kuntotarkastuksen yhteydessä tehdään yksi avaus yhtä riskirakennetta kohtaan kodin omistajan antaessa luvan.
Sisäilmaongelmiin liittyy usein suuria oikeudellisia ongelmia. Esimerkiksi korjauskustannuksia arvioitaessa Raksystemsin raporttien perusteella, kosteusvaurioiden ja vaurion syyn korjaamiseksi kustannukseksi arvioitiin olevan yleisimmin noin 25 000–50 000€. Kustannusarviot tehtiin kuntotarkastusraporttien perusteella suppeammalla otannalla ilman jatkotutkimuksien huomioimista, joka saattaa vaikuttaa arvioon.
Oikeusturvan suhteen ja sen vahvistamiseksi huomattiin tärkeimmäksi säätää laki kuntotarkastukseen ja kuntotarkastajiin liittyen. Julkaisussa tarkastellussa Raksystemsin tarjoamassa pientalodatassa kuntotarkastusraporteissa noudatettiin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä (KH 90–00394) -ohjetta. Kuntotarkastuksessa pientalon kosteustekninen kunto selvitettiin siis aina perusteellisesti ohjeiden mukaan.
Kuntotarkastuksen tekeminen Suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti on kuitenkin vapaaehtoista, kuntotarkastus-nimellä tehtävien tarkastusten sisältö vaihtelee paljon ja kuntotarkastaja-nimellä voi toimia kuka vaan. Julkaisun toimenpide-ehdotuksena onkin säätää kuntotarkastuksesta ja kuntotarkastajista laki, jolla kuntotarkastustoiminta saataisiin lainsäädännön piiriin ja kuntotarkastajille voitaisiin asettaa pätevyysvaatimukset.
”Toiveena ja tavoitteena on saada koko kuntotarkastusalalle yhteiset ”pelisäännöt”, joita kaikki noudattaisivat. Näin asuntokauppojen jälkeiset riitatilanteet vähenisivät, rakennuskantaa saataisiin parempaan kuntoon ja suomalaiset voisivat asua kodeissaan terveinä ja turvallisesti”, kertoo Heimlander.