Mitä hybridityön tyhjentämille toimitiloille tehdään?
Työskentelykulttuuri on muuttunut koronan jälkeen. Etätyö on lisääntynyt ja toimitilojen käyttöaste vähentynyt. Tilanteeseen haetaan yhä ratkaisua toimitilakiinteistöissä. Miten hybridityön tyhjentämät tilat muokataan uuteen käyttötarkoitukseen ja vuokratulot turvataan? Lähes kolmenkymmenen vuoden arkkitehdin työkokemuksellani voin todeta, että kaikkeen on yleensä ratkaisu. Avaan nyt ajatuksiani aiheesta tarkemmin.
Tyhjien tilojen ongelma on selvitettävissä
Toimitilojen kehittäminen ja käyttötarkoituksen muutokset ovat toimivia ratkaisuja hyödyntää kiinteistön hyvä sijainti tai käyttämätön tila. Tyhjilleen jääneen kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta kannattaa harkita esimerkiksi toimistosta hotelli- tai asuinkäyttöön sopivaksi.
Aina ratkaisun ei tarvitse kuitenkaan olla niin radikaali, vaan myös vanhojen tilojen kehittäminen riittää. Perinteisiä koppikonttoreita tai avoimia avokonttoreita voidaan muuttaa monikäyttöisempään suuntaan. Esimerkiksi modernit monikäyttötilat mahdollistavat paremmin henkilöstön kohtaamiset ja ryhmätyöskentelyn sekä ohjaavat vuorovaikutukseen.
Moni kiinteistön omistaja ja kehittäjä on ymmärtänyt hyödyntää tilanteen, sillä toimitilojen muutossuunnittelu on työllistänyt minua ja koko meidän arkkitehtitiimiämme koko ajan enemmän. Tällä hetkellä valtaosa tehtävistäni arkkitehtina liittyykin tavalla tai toisella tähän ’’tyhjän tilan ongelmaan’’.
Arkkitehdin rooli on koota muutoshankkeen palapeli
Muutoshanke, kuten mikä tahansa muukin hanke, lähtee liikkeelle tilaajan toiveiden ja tavoitteiden määrittelyllä. Tavoitteita on monia. Joitakin tilaajia kiinnostaa tilojen käyttöönotto mahdollisimman nopeasti ja keinoja kaihtamatta. Yhä useammille tavoitteena on kuitenkin laadukas toteutus ja sitä kautta myös kestävä rakentaminen.
Meille arkkitehdeille tehtäväksi jää varmistaa, että tilaajan toiveet ja tavoitteet pelaavat yhteen ympäröivän arkkitehtuurin kanssa vallitsevia lakeja ja määräyksiä unohtamatta. Myös suunnitelmien yhteensovittaminen kuuluu yleensä tehtäviimme. Jokaiseen muutoshankkeeseen tulee lain mukaan palkata pääsuunnittelija, jonka roolissa arkkitehti yleensä toimii. Olemme hankkeen tärkeä lenkki, joka yhdistää tilaajan tavoitteet muutoskohteen vaatimuksiin erikoissuunnittelijoiden vankalla tuella.
Suunnittelun reunaehdot tulevat määräyksistä ja laista, mutta lähtökohtaisesti kaikilla rakennuksilla ja tiloilla on potentiaalia. Jotkin säädökset voivat esimerkiksi rajoittaa kohteen muutosmahdollisuuksia. Niistä kannattaa neuvotella viranomaisten kanssa heti hankkeen alussa. Kohteen taustalla on usein myös historiaa eli tarina, joka tulee säilyttää, vaikka kohde ei olisikaan suojeltu.
Kestävillä valinnoilla kustannustehokkuutta
Jotta muutoskohteesta tulee kestävä, toimiva ja viihtyisä, tarvitaan arkkitehtien laaja-alaista näkemystä ja ongelmanratkaisutaitoja. Aina tilaajan toive ei ole tilaajan etu, mutta löydämme tilaajan tavoitteita vastaavat ratkaisut.
Arkkitehtina tavoitteeni on aina suunnitella kohde kestämään niin esteettisesti kuin eettisesti. Kestäviin valintoihin panostetaan yksityiskohdissa, kuten materiaalivalinnoissa, mutta myös laajemmassa kuvassa. Myös suunnitteluun panostaminen on tärkeä osa laadukasta rakentamista.
Korona-aika opetti, että tilat eivät ole pysyviä. Mikäli haluamme ettei vastaavaa tilannetta kohdata jatkossa, tilojen tulee olla myös muuntojoustavia käyttäjien tai toiminnan vaihtumisen jälkeen. Hyvien suunnitelmien avulla varmistetaan tilojen monikäyttöisyys, muunneltavuus ja laajentaminen koko rakennuksen käytön ajan.
Vastuullinen tilaaja panostaa kokeneisiin tekijöihin
Koska toimin aikanaan pitkään juniorien pesäpallovalmentajana, vertaan onnistunutta muutoshanketta ajolähtöön. Tilanne on jännittävä ja tuntuu joskus ikuisuudelta, mutta kun joukkue koostuu osaavista tekijöistä, juoksu ja sitä kautta myös voitto on varma.
Onnistunut muutoshanke tehdään yhteistyöllä. Kokeneet suunnittelijat ovat tärkeä osa tätä prosessia, mutta myös projektinhallintaan ja rakentamisen aikaiseen laadunvarmistukseen tulee panostaa projektinjohto- ja valvontaorganisaation toimesta.