Rakentamislaki ei velvoita ilmastoselvitykseen korjaushankkeissa – korjauksilla ja tilamuutoksilla on kuitenkin merkittävä potentiaali pienentää hiilijalanjälkeä

Raportointivaatimukset kiristyvät

Peruskorjaushankkeissa saavutetaan uudisrakentamista merkittävästi parempi materiaalitehokkuus ja pienempi hiilijalanjälki, mutta niiltä ei uudessa rakentamislaissa vaadita ilmastoselvitystä. Korjaushankkeissa on yhä heikosti hyödynnetty potentiaali kehittää hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden huomiointia ja ohjata hankkeita kestävämpään ratkaisuun. Tilamuutokset ja tekniset korjaukset eivät myöskään kuulu lainsäädäntötarkastelun piiriin.

Samaan aikaan tilaajien tarve raportoinnin parantamiselle ja ohjaukselle kasvaa. Taksonomianmukaisuus, CSRD-raportointi ja tilaajien omat raportointivaateet kiristävät päästöjen ja materiaalinkäytön raportointivaatimuksia.

Laskentapalvelu tilamuutosten hiilijalanjäljelle

Laskennan kannalta peruskorjausten ja tilamuutosten haasteeksi on muodostunut luotettavien lähtötietojen saatavuus ja toisaalta lopullisten rakenne- ja materiaalivalintojen huomiointi hankkeessa. Laskenta on ollut työlästä ja siten liian aikaa vievää laajaan käyttöön.

Tähän haasteeseen vastaa Susteran uusi Tilamuutoksen hiilijalanjäljen laskentapalvelu. Palvelu ratkaisee lähtötietojen koontihaasteen hyödyntämällä oletusarvoihin perustuvaa lähtötietokaavaketta. Hankkeen laajuuden ja tyypin kautta saadaan arvioidut määrätiedot, joita hanke tarkentaa perustuen rakenneratkaisuihin, materiaalivalintoihin, korjauksiin ja tuotevalintoihin.

Tilamuutosten hiilijalanjälkilaskennalla hanke saa kevyellä ja kustannustehokkaalla tavalla sekä ohjaavan laskennan että tuotevalintoihin perustuvan hankkeen lopullisen hiilijalanjäljen ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut. Osana laskentaa tilamuutokselle saadaan vertailutaso. Se perustuu tyypilliseen laajaan tilakorjaukseen, jossa uusitaan olemassa olevat kevyet rakenteet sekä talotekniikka merkittäviltä osin.

Laskenta suoritetaan vaiheittain

Tilamuutoksen hiilijalanjäljen laskenta suoritetaan seuraavissa vaiheissa:

• Kohteen vertailuratkaisun laskenta (ns. uusiminen betonille).

• Kohteen alustava laskenta, jossa huomioidaan säästettävät rakenteet ja talotekniikka, rakenneratkaisut sekä materiaalien ja rakenteiden pääratkaisut.

• Kohteen päivitetty laskenta, joka perustuu tarkentuneisiin määriin, lopullisiin ratkaisuihin ja valittuihin materiaaleihin.

Tuloksena saadaan hiilijalanjälki ja materiaalitehokkuuden tunnusluvut:

• Tilamuutoksen vertailutaso, purku betonille.
• Päätason ratkaisujen, uudelleenkäytön ja rakennusosien säästämisen kautta saavutettava ratkaisu.
• Tuotevalintojen ja hankekehityksen kautta saavutettava lopputilanne.

Liittyvät palvelut

Rakennusten hiilijalanjälkipalvelut