Uusi rakentamislaki – digitalisaatiota ja materiaalitehokkuutta

Uusi rakentamislaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2023 rakentamista koskevan lain, jonka vaatimuksia täydentävät ympäristöministeriön julkaisemat luonnokset asetuksista ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta. Lakiuudistuksen tavoitteena on vähähiilisen yhteiskunnan lisäksi rakentamisen laadun parantaminen ja rakentamisen sujuvoittaminen sekä rakennetun ympäristön digitalisaation vauhdittaminen.

Mitä voidaan nyt tehdä hiilineutraaliustavoitteiden eteen?

Tavoitteenamme Susteralla on olla merkittävä toimija ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Hiilijalanjäljen ohjauksen ja optimoinnin lisäksi hyviä esimerkkejä positiivisesta vaikuttamisesta palveluidemme kautta ovat esimerkiksi energiakatselmukset ja energiaremontit.

Käyttämämme vähähiilisen rakentamisen ohjausprosessi tarjoaa tehokkaan ja tarkan työkalun hiilijalanjäljen ohjaukseen aina hankesuunnittelun alusta vastaanoton todentamiseen saakka. Susteralla on käytössään ohjausmalli hankkeen alkuvaiheen ohjauksen mahdollistamiseksi jopa ilman suunnitelmia.

Käytössämme oleva laskentamenettely vastaa hyvin uuden rakennuslain ja asetusten mukaisia vaatimuksia ja tuottaa sekä ilmastoselvityksen että materiaaliselosteen vaatimusten mukaisesti sekä yksityiskohtaiset tulosteet, joiden avulla merkittävien tekijöiden löytäminen on helppoa.

Alkuvaiheen optimointiin vastaa Susteran hiilijalanjäljen ja kustannusten monitavoiteoptimointiin kehittämä HiiOp- palvelu. Malli soveltuu hyvin käytettäväksi rakennushankkeen alkuvaiheessa tehtävään ohjaukseen.

Sen tarkoituksena on löytää kiinteistöille tehokkaimmat ratkaisut sekä kustannuksien että hiilijalanjäljen pienentämiseen kohti ympäristöystävällisiä ja kustannusoptimeja ratkaisuja. Ilmastoselvityksen mukainen laskentamalli mahdollistaa myös työmaan energiankäyttöön ja kuljetuksiin liittyvän ohjauksen.

Mitä uusi rakentamislaki muuttaa?

Rakentamista ohjaa toistaiseksi vuonna 2001 voimaan tullut Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka koskee alueiden suunnittelua, käyttöä ja rakentamista.

Uuden rakentamislain myötä rakentamislupavaiheessa laadittaisiin ilmastoselvitys rakennuksen vähähiilisyydestä perustuen rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään ja kansalliseen päästötietokantaan.

Kiertotaloutta edistettäisiin korostamalla rakennukselta vaadittavia elinkaariominaisuuksia: teknisen käyttöiän tavoitteita, muunneltavuutta, huollettavuutta ja korjattavuutta koko portfolion osalta.

Materiaaliseloste uudelle tai rakentamislupaa edellyttävälle laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle sisältäisi koneluettavassa muodossa tiedot kaikista rakentamisessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista. Lisäksi rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä vahvistettaisiin purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksellä.

Digitalisaatio lisää älyä rakentamiseen ja alueidenkäyttöön, jolloin rakennuslupa ja toimenpidelupa korvattaisiin yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Tuolloin myös lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostettaisiin.

Mitä rakentamislain voimaan tulon jälkeen on odotettavissa?

Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys tulevat sujuvoittamaan rakentamista. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat muutetaan vastaamaan paremmin käytäntöä.

Uuden rakentamislain myötä pätevyysvaatimusten tulkinta tulee yhtenäistymään, jolloin paikallisella lupaviranomaisella ei olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä.

Uuden rakentamislain mukainen tapa tekee rakentamisesta kustannustehokkaampaa ja voi parhaimmillaan toimia vauhdittajana myös rakentamisalan talouskasvulle.

Kirjoittaja


Lue myös

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.