Sisäilman radonpitoisuudet korkeita Suomessa verrattuna muihin maihin

Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivasta säteilystä antaman asetuksen mukaan asuintilojen ja muiden oleskelutilojen sisäilmassa radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometriä kohden (Bq/m3). Uusien asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että radonpitoisuus pysyy alle 200 Bq/m3.

”Viitearvo ei tarkoita sitä, että valmiin asunnon tai uuden talon sisäilman radonpitoisuus olisi todennettu virallisin mittauksin”, Sustera Radon Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä sanoo.

Vuodelta 2024 olevan STUKin pientalojen mittaustulostaulukon mukaan radonmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 155, Lappeenrannassa 201, Tampereella 347 ja Lahdessa 415 Bq/m3. Suomessa suurin sallittu radonmäärä asuintiloissa on 300 Bq/m3.

Mikä radon?

Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan radonista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150–270 henkilöä Suomessa.

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea.

Altistuminen radonille ei aiheuta välittömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa keuhkosyöpää.

Radonmittauksia suositellaan pientaloihin ja taloyhtiöihin

Etätyön myötä kotona ollaan entistä enemmän. Radonmittaus on siksi suositeltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa ja taloyhtiöissä. Virallinen radonmittauskausi alkaa 1. syyskuuta ja päättyy toukokuun lopulla.

”Hybridi- ja etätyön myötä kotona vietetään yhä enemmän aikaa. Mittaus tuo varmuuden ja on halpa henkivakuutus”, Näppä sanoo.

Radonmittaus on edullinen hyvinvointiteko: 1–2 kuukauden salijäsenyyden hinnalla saa STUKin hyväksymän virallisen radonmittauksen ja laboratoriossa analysoidun tuloksen kodin sisäilman radonpitoisuudesta.

Tulitikkuaskin kokoisia radonmittauspurkkeja sijoitetaan kotiin yleensä 1–3 kappaletta kodin koosta ja kerrosmäärästä riippuen. Mittaus kestää noin 2 kk, eikä se vaikuta normaaliin arkeen mitenkään. Mittaustuloksen saa 2–4 viikon päästä siitä, kun mittauspurkit on postitettu takaisin.

”Jos mittauksissa löytyy viitearvon ylitys, ongelma on korjattavissa esimerkiksi tiivistämällä rakenteita, parantamalla ilmanvaihtoa tai asentamalla tehokkaita radonimureita. Jos sisäilman kanssa on ollut muuta ongelmaa, niin se voi korjautua siinä samalla”, Näppä kertoo.

Enimmäisarvon 300 Bq/m3 ylittäviä taloyhtiöitä on kaikkialla Suomessa, mutta korkeimmat radonpitoisuudet ja vakavimmat radonriskialueet sijaitsevat tyypillisesti Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Radonmittaus on järkevä suorittaa myös muualla Suomessa, etenkin jos rakennus sijaitsee harjualueella, tai hiekka- tai soramaalla.

Suomessa on nimetyt radonriskialueet, mutta STUKin tavoin Sustera suosittaa radonmittauksia tehtäväksi koko maassa.

Laki velvoittaa huolehtimaan radonmittauksista myös työpaikoilla

Vuoden 2018 lopulla voimaan astunut säteilylaki edellyttää radonmittausta työpaikoille, jotka sijaitsevat korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Myös soraharjulla sijaitsevat työpaikat ja niiden tilojen radonpitoisuus tulee mitata koko Suomessa.

Mittausvelvollisuus koskee työtiloja, jotka sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa tai ovat kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella. Mittausvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki tilat, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa.

Toiminnanharjoittaja on vastuussa, että säteilylaissa (859/2018) esitetyt radonaltistuksen toimenpidearvot eivät ylity. Työpaikoilla radonpitoisuuden vuosikeskiarvon enimmäisarvo säännöllisessä työssä on 300 Bq/m³. Vastuu on työnantajalla eikä esimerkiksi tilan vuokranantajalla.

Selvitysvaatimus koskee radonriskialueilla työpaikkoja, julkisia tiloja, kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja muita hoitolaitoksia, kirjastoja, seurakunnan tiloja sekä liikunta-, kerho- ja muita harrastetiloja. Aluehallintovirasto, työsuojeluhallinta sekä STUK valvovat työnantajien radonmittaustoimintaa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Sustera Radon Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä., mikko.nappa@sustera.com, p. +358 50 433 0523.

Korkean radonriskin kunnat ja postinumeroalueet lueteltuina:

Liittyvät palvelut

Kodin radonmittaus ja -korjaus

Kiinteistön radonmittaus ja -korjaus