Mikä on riskirakenne?

Riskirakenteen tarkempi määritelmä

Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen, ja sen riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

Riskirakenteiden yleisin vaurion syy on kosteuden pääseminen rakenteeseen joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.

Miten riskirakenne havaitaan?

Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.

Kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaan rakenneavauksia tehdään käytännössä aina, jos kohteessa on riskirakenne tai havainto riskistä tai vauriosta. 

”Riskirakenne ei tarkoita automaattisesti, että rakenteessa olisi vaurioita”, muistuttaa Susteran kuluttajapalveluiden johtava asiantuntija Niko Rautio

Riskirakenteet listattuna

Riskirakenteita on on yhteensä kolmetoista. Voit tutustua tarkemmin jokaiseen riskirakenteeseen klikkaamalla listassa olevaa riskirakenteen nimeä.

• betonilaatan yläpuolinen lattiarakenne,
• ennen vuotta 1950 rakennettu hirsiseinä,
• huonosti tuulettuva rossipohjainen puurakenteinen alapohja,
• kaksoisbetonilaattarakenne,
• kattoikkuna,
• kohteessa havaittu mikrobiperäinen tai muu poikkeava haju,
• lattiapinnan alapuolelta lähtevä väliseinä,
• maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä,
• tasakatto,
• tuulettumaton puurunkoinen ulkoseinä,
• tuulettumaton vino yläpohjarakenne,
• ulkoseinän alajuoksupuun korkeus maanpinnasta riittämätön eli liian matala sokkeli sekä
• piilo- eli valesokkeli.

Kuvassa tuulettumattoman puurunkoisen ulkoseinän rakenneavaus tekeillä.

Liittyvät palvelut

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asiantuntijalausunnot, kuntotutkimukset