Kuntotarkastus ennen myyntiä – Robert Kullströmin talon tarina

Kodikasta tunnelmaa huokuva rintamamiestalo

Robert Kullströmin omakotitalo on kooltaan sata neliötä ja se on rakennettu vuonna 1941.

Omakotitalo on rintamamiestalo, joita rakennettiin talvisodan jälkeiseen asuntotarpeeseen. Talo huokuu rintamiestalolle ominaisia piirteitä: puolitoistakerrosta, kuisti, pystylaudoitus, lautalattiat ja takka keskellä asuintiloja. Taloa on kuitenkin myös päivitetty tähän päivään sopivaksi.

”Taloa on remontoitu vuosien aikana paljon niin minun kuin aiemman omistajan toimesta. On tehty isompia peruskorjauksia, pintaremonttia ja laajennuksia. Sanoisin talon olevan iältään vanha, mutta teknisesti hyvinkin moderni”, tiivistää Kullström.

Kullström on talon neljäs omistaja. Hän osti kodin perheelleen vuonna 1995.

Kuntotarkastus toteutetaan ennen myyntiä

Sustera on saapunut Kullströmin talolle toteuttamaan asuntokaupan kuntotarkastuksen. Tarkastus tuottaa puolueetonta tietoa kiinteistön kunnosta, joka taas helpottaa ostajan päätöksen tekoa ja turvaa myyjän tiedonantovelvollisuutta.

Tarkastuspäivän on määrä koostua kolmesta vaiheesta: alkuhaastattelusta, kiinteistökierroksesta ja loppuyhteenvedosta. Tarkastushavainnot tiivistetään myöhemmin kirjalliseen raporttiin.

”Olen pitänyt talosta hyvin huolta vuosien aikana, joten tunnelmat ennen tarkastusta ovat aika rennot”, sanoo Kullström.

”Toki olen myös varautunut yllätyksiin, koska on kyse vanhasta talosta. Tämä olikin suurin syy tehdä tarkastus ennen varsinaisen myynnin aloitusta. Mikäli tarkastuksessa ilmenee jotain, minulla on aikaa korjata se”, Kullström jatkaa.

Kuntotarkastus vaihe vaiheelta

Kuntotarkastuspäivä alkaa keittiön pöydän ääressä alkuhaastattelulomakkeeseen ja dokumentteihin tutustumalla. Kullström on täyttänyt lomakkeen etukäteen.

Seuraavaksi siirrytään kiinteistökierrokselle, joka aloitetaan ulkoa ja lopetetaan sisälle. Kierroksen aikana tarkastetaan pintapuolisesti kiinteistön julkisivut, katto, rakennusten vierusta ja kaikki näkyvät pinnat kulkuaukollisissa tiloissa. Myös talotekniset järjestelmät arvioidaan näkyvin osin.

Muutama tila, kuten ryömintätila, joudutaan rajaamaan pois, koska niihin ei ole tarkastushetkellä pääsyä.

Rakenteen avaus paljastaa korjaustarpeen

Kuntotarkastajan tehtäviin kuuluu myös arvioida kierroksen aikana, onko kiinteistössä riskejä piileviin virheisiin tai puutteisiin. Mikäli epäilylle on perustelut, kuuluu tarkastuksen sisältöön rakenneavauksia tai kosteusmittauksia. Lattiarakenteelle päätetään tehdä rakenteen avaus.

”Lattia oli yksi epäilyn aiheistani, sillä se oli aiemman omistajan jäljiltä enkä ollut varma mitä se oli syönyt. Sieltä löytyikin sitten rakenteen avauksella korjaustarve. Kodin myynti nyt hieman siirtyy, mutta hyvä kun asia selvisi nyt eikä myöhemmin”, sanoo Kullström.

Päivä kulminoitui kuntotarkastajan loppuyhteenvetoon. Aikaa kuntotarkastukseen kului noin viisi tuntia.

Raportti saapuu viikon päästä

Kullström sai tarkastusraportin sähköpostitse viisi päivää tarkastuksen jälkeen.

Raporttiin oli koottu tarkastuksella havaitut keskeiset riskit, vauriot, puutteet ja korjaustarpeet sekä niihin kohdistuvat suositukset ja toimenpide-ehdotukset. Myös havaintojen merkitys, vakavuusaste sekä korjaus- ja toimenpidetarpeet tuotiin esille raportissa.

Sustera on luotettava ja arvostettu toimija

”Valitsin Susteran kuntotarkastuksen tekijäksi, koska yritys on luotettava sekä alalla tunnettu ja arvostettu”, sanoo Kullström.

”Myös aiemmat kokemukset yrityksen palveluista vakuuttivat. He tekivät työnsä perinpohjaisesti eikä nyt tehty tarkastus tehnyt poikkeusta”, Kullström päättää.

Liittyvät palvelut

Asuntokaupan kuntotarkastus