Ilmatiivis koti on energiatehokas

Ilmatiivis koti ja sen rakenteet edistävät asukkaiden terveyttä ja asumismukavuutta. Hyvä ilmatiiviys kertoo ennen kaikkea rakentamisen laadusta, mutta myös säästää energiaa ja parantaa sisäilmaa. llmatiiviin kodin rakenteiden ja liitosten läpi ei vuoda ilmaa, joten syksyn kylmien ilmojen vetoisuus ei pääse kotiin sisään. Kun huonelämpötilaa ei enää tarvitse nostaa vetoisuuden vuoksi, myös energiakulutus pienenee.

Rakennuksen riittävä ilmatiiviys on kaiken a ja o

Pahimman ongelman ilmavuodot voivat kuitenkin aiheuttaa talon rakenteille. Ilmavuotojen aiheuttama kosteus voi tiivistyä sopivissa olosuhteissa rakenteisiin, aiheuttaa kosteusvahinkoja ja tätä kautta myös asumisterveydellistä haittaa. Ilmatiivis talo ei kuitenkaan tarkoita, että kodissa ei tulisi olla ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdolla on tärkeä tehtävä, sillä se ylläpitää ja parantaa huoneilman laatua. Ilmatiiviissä talossa ilmanvaihdosta huolehtii koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Etenkin uudemmissa matalaenergiataloiksi suunnitelluissa rakennuksissa hyvä ilmatiiviys on erityisen tärkeää, jotta koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto pääsee toimimaan oikein eikä se pakota vaipan läpi ulkoilmaa hallitsemattomasti.

Ilmatiiviysmittaus mittaa kodin ilmatiiveyden

Ilmatiiviysmittauksen tavoitteena on selvittää rakennuksen ilmatiiviysluku verrattuna muihin vastaaviin rakennuksiin. Ilmatiiviysmittausta varten rakennus ali- tai ylipaineistetaan ilmanpitävyyden tutkimiseksi.

Tutkimus suoritetaan rakennuksen koosta riippumatta samalla periaatteella ja laitteistoilla, toki tehoa lisätään aina rakennuksen tilavuuden mukaan. Ilmatiiviysmittauksesta saatava ilmanvuotoluku kertoo rakennuksen vaipan läpäisevästä ilmavirtauksesta; ilmaa voi virrata rakenteiden läpi tai rakojen ja reikien kautta. Ilmatiiviysmittauksessa mitattavan tilan suunnitellut aukot, kuten iv-kanavat, tulpataan ja mitattavaan tilaan tuotetaan -50 Pascalin alipaine. Tämän jälkeen puhaltimen läpi kulkeva ilmamäärä lasketaan rakennukseen aiheutetussa paine-erossa ja saadaan ilmanvuotoluku.

Pelkkä ilmatiiviysmittaus ei kerro muuta kuin ilmanvuotoluvun ja siksi tarvitaan lisäksi myös rakennuksen lämpökuvaus sekä merkkisavukoe, jotta voidaan paikallistaa vuotoreitit. Vanhoissa rakennuksissa menetelmää käytetään esimerkiksi, kun halutaan tutkia epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan sekä korjausrakentamisen varmistusmenetelmänä.

Ilmatiivis koti ja sen hyödyt

Tärkeimpänä ilmatiiviysmittauksen etuna voidaan pitää vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Nykyisten rakennusmenetelmien ja -materiaalien myötä ollaan siirrytty yhä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin, jolloin hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään tulee estää. Näin ennaltaehkäistään rakenteiden kosteus- ja homevaurioriskejä. Mikäli rakennuksen vaipassa on ilmavuotoreittejä, on sisäilman kosteuden mahdollista kulkeutua ilmavirtojen mukana kylmiin rakenteisiin ja aiheuttaa riski kosteusvaurioille.

Toiseksi merkittävimpänä syynä rakennuksen hyvälle ilmatiiviydelle voisi pitää raikasta sisäilmaa sekä asumisen mukavuutta. Tiivis vaipparakenne pitää kylmän ilman talon ulkopuolella eikä asukkaat koe vedon tunnetta. Samalla talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäänpäin pyrkivät homeet, epäpuhtaudet ja haitalliset aineet vähenevät.

Rakennusten vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on keskusteltu jo useampien vuosien ajan mutta sen mittaaminen yleistyi vasta energiatodistuksen myötä. Energiatodistuksen laatimisessa ilmanvuotoluvun avulla saadaan määriteltyä tarvittavat energiansäästötoimenpiteen tarkasti juuri kyseiselle kohteelle eikä arvailulle jää sijaa. Mikäli energiatodistuksen laadintavaiheessa suunnitteluarvona käytetään pienempää arvoa kuin 4,0 m3/(h/m2), tulee tämä todentaa mittaamalla ilmatiiviys. Energiatehokkuuden tavoittelua voidaankin pitää kolmanneksi tärkeimpänä syynä hyvään rakennuksen ilmanpitävyyteen. Hallitsemattomasti vuotava rakennuksen vaippa aiheuttaa mm. suuren vaikutuksen rakennuksen kokonaiskulutukseen ja energiakustannusten nousun.

Vuotokohdat paikallistetaan lämpökuvauksen avulla

Lämpökuvauksen avulla rakennuksen vuoto- ja vikakohdat selviävät varmasti ja nopeasti rakenteita purkamatta. Lämpökamera mittaa kuvauskohteen pinnasta luonnostaan lähtevää lämpösäteilyä. Menetelmällä voidaan tutkia laajoja alueita nopeasti, joten se on hyvin taloudellinen menetelmä.

Lämpökuvauksella voidaan etsiä rakennuksesta muun muassa puuttuvat eristeet, lämpöenergiaa kuluttavat vuodot sekä kylmäsillat. Tutkimuksella selvitetään helposti myös esimerkiksi rakenteiden korjaustarve sekä mahdolliset rakennuksen energiasyöpöt.