Ilmavuoto voi aiheuttaa poikkeavaa hajua rakennuksessa

Rakennuksissa esiintyy yleisesti poikkeavia hajuja rakenteiden ilmavuodoista johtuen. Yleisimmin nämä aiheutuvat alapohjan liitoksien ja läpivientien sekä alapohjan ja ulkoseinien liitoksen kautta sisätiloihin kulkeutuvista vuotovirtauksista.

Yleisimpiä ilmavuodot ja poikkeavat hajut ovat puurakenteisissa ryömintätilallisissa alapohjissa (ns. rossipohjissa). Rakenteiden ilmatiiveyden lisäksi rakennuksen ilmanvaihdon hallitulla toiminnalla, ja erityisesti riittävällä korvaus- tai tuloilman saannilla, on suuri merkitys rakenteiden ilmavuotojen suuruuteen.

Alapohjan läpiviennit sekä alapohjan ja seinien liittymät

Alapohjan läpiviennit sekä alapohjan ja seinien liittymät ovat tyypillisin hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisreitti sisäilmaan. Tämä aiheutuu siitä, että rakennuksessa alipaine on aina suurimmillaan, tai ylipaine pienimmillään, alapohjan tasolla ja alipaine pienenee rakennuksessa ylöspäin siirryttäessä.

Yleisimmin hajuja esiintyy rakennuksissa, joissa on ryömintätilallinen puurakenteinen alapohja (ns. rossipohja). Tämä johtuu siitä, että ryömintätiloista ilmavuotoja esiintyy maanvastaisia rakenteita helpommin sekä siitä, että puurakenteiset alapohjat eivät tyypillisesti ole yhtä tiiviitä kuin kiviainesrakenteiset alapohjat.

Lisäksi hajujen esiintymiseen näissä rakenteissa voivat vaikuttaa mm. ryömintätilassa oleva orgaaninen materiaali sekä ryömintätilan tuulettumisen puutteet.

Alapohjan läpivienneissä tiivistyksien puutteita esiintyy yleisesti sekä kiviainesrakenteisissa että puurakenteisissa alapohjissa. Näissä tyypillisimpiä paikkoja ovat vesijohtojen, viemärien sekä sähköjohtojen läpivientien tiivistyksien puutteet.

Lisäksi on hyvä huomioida, että myös alapohjan läpi kulkevien vesi- tai sähköjohtojen suojaputkien sisäpuoli on syytä tiivistää ilmavuotojen estämiseksi.

Vanhemmissa rakennuksissa ulkoseinien ja alapohjan liitoskohta on yleensä toteutettu siten, että seinän ilman- tai höyrynsulkua ei ole liitetty alapohjarakenteisiin, jolloin liitoskohdan kautta kulkeutuu ilmaa alapohjan alapuolisesta täyttömaasta tai ryömintätilasta sisäilmaan.

Alapohjan alapuolisissa täyttömaissa sekä ryömintätiloissa esiintyy käytännössä aina mikrobikasvua, jolloin ilmavirtauksien mukana kulkeutuu epäpuhtauksia ja mahdollisesti hajuja sisäilmaan.

Usein maanvastaisien betonialapohjien ja seinän liittymän raot ja liittymän epätiiveys ovat havaittavissa jalkalistojen irrottamisen jälkeen. Ilman- tai höyrynsulkujen alapohjaliitoksen toteutusta ja tiiveyttä ei yleensä voida arvioida kuin rakenteen avauksen kautta, merkkiainekokeella tai lämpökamerakuvauksella.

Uudemmissa rakennuksissa seinän ilman- tai höyrynsulut on yleensä liitetty tiiviimmin alapohjarakenteisiin sekä liitoskohta on usein myös tiivistetty radon-kaistalla.

Tästä syystä uudemmissa rakennuksissa esiintyy harvemmin merkittäviä ilmavuotoja kyseisessä kohdassa. Yleensä uudemmissa rakennuksissa merkittäviä ilmavuotoja kyseisellä kohdalla esiintyy vain, jos höyrynsulkujen ja/tai radon-kaistan toteutuksessa on puutteita.

Yläpohja ja seinien yläosat

Mikäli rakennuksen paine-erot eivät ole hallittuja (alipaine on suuri koko ajan tai ajoittain) voi ilmavuotoja rakenteiden läpi aiheutua myös yläpohjassa ja seinien yläosissa.

Vanhemmissa rakennuksissa on tyypillistä, että ulkoseinien ja yläpohjan höyryn- tai ilmansulku ei ole tiivis, koska näiden saumoja ja läpivientejä ei ole yleensä tiivistetty tai tiivistyksiin käytettyjen teippien liimat ovat kuivuneet. Lisäksi vanhemmissa rakennuksissa on tavanomaista, että yläpohjan ilman- tai höyrynsulkuna on käytetty materiaaleja, joilla ilmatiivistä rakennetta ei käytännössä voida toteuttaa, kuten sanomalehteä tai eristevillan pakkausmuoveja.

Uudemmissa rakennuksissa ilmavuodot aiheutuvat näissä rakenteissa yleisesti läpivientikohtien, kuten johtojen, kanavien, putkien tai savupiipun puutteellisista tiivistyksistä. Rakenteiden ilmavuotojen kautta sisätiloihin voi kulkeutua, hajujen ja muiden epäpuhtauksien lisäksi, lämmöneristeistä peräisin olevia mineraalivillakuituja.

Painesuhteista johtuen ulkoseinien ja yläpohjan ilman- tai höyrynsulun puutteista aiheutuva riski on, yleisemmin kuin hajujen tai epäpuhtauksien siirtyminen sisäilmaan, sisäilman kosteuden siirtyminen rakenteisiin, mikä aiheuttaa riskin rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioista.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmällä on merkittävä vaikutus rakenteiden ilmavuotoihin, erityisesti riittävä korvaus- tai tuloilman saanti pienentää rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan siirtyvän ilman määrää.

Oikein säädetty, huollettu ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä vähentää ilmavuotoja sekä niiden kautta kulkeutuvien hajujen ja epäpuhtauksien määrää. Mikäli rakenteiden ilmatiiveydessä on suuria puutteita, ei niitä kuitenkaan voida hallita pelkästään toimivalla ilmanvaihdolla.

Alipainetta rakennuksessa lisäävät ajoittain päällä olevat poistot, esimerkiksi liesituulettimet ja sähköiset seinään asennetut puhaltimet, ja tulisijojen käyttö.

Tulisijoja käytettäessä on tärkeää varmistua riittävästä paloilman saannista. Tämä on voitu järjestää esimerkiksi seinään asennetulla venttiilillä tai alapohjan kautta kulkevalla putkella, joka on johdettu tulisijan sisään tai vierelle.

Usein rakennuksen ilmanvaihtoa pyritään tehostamaan seiniin tai kanaviin asennettavilla sähkötoimisilla puhaltimilla sekä nykyisin on myös ilmanvaihtolaitteita, jotka toimivat jaksoittain poistona ja tuloilmana. Näissä järjestelmissä on tärkeää huomioida rakennuksen ilmanvaihdon toiminta kokonaisuutena ja varmistaa, että poistojen ollessa toiminnassa korvausilman saanti on riittävää ja että rakennuksen paine-erot pysyvät hallitusti ja lievästi alipaineisina laitteiden kaikissa käyttötehoissa ja -asetuksissa.

Ilmanvaihdon toimivuuden kannalta myös siirtoilmareittien toimivuus on tärkeää.

Esimerkiksi mikäli tilassa, jossa ei ole asianmukaisia siirtoilmarakoja on poistoventtiili, kasvaa tilan alipaine ovien- ja ikkunoiden ollessa suljettuna. Lisäksi siirtoilmareittien puutteet heikentävät ilmavirtauksia ilmanvaihtoventtiileissä koko järjestelmässä.

Rakennuksien tulisi rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta olla hieman alipaineisia (muutamia pascaleja), mutta alipaineen kasvaessa ilmavuodot rakenteissa lisääntyvät. Ilmanvaihtojärjestelmän oikeilla säädöillä sekä ilmanvaihtokoneen ja mahdollisien korvausilmaventtiilien suodattimien puhtaudella on suuri vaikutus ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen.

Kaikki suodattimet tulisi vaihtaa tai puhdistaa sekä laitteet huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokanavat olisi syytä nuohota ja venttiilien virtaukset säätää samassa yhteydessä enintään 10 vuoden välein.

Havainnot hajuista ja ilmanvaihdosta kuntotarkastuksissa

Tiedot hajujen esiintymisestä ja ilmanvaihdon puutteista on kerätty vuosina 2016-2020 tehdyistä noin 15 000 Asuntokaupan kuntotarkastuksen tiedoista.

Hajujen esiintymisessä tulee huomioida, että hajujen esiintyminen vaihtelee olosuhteiden mukaan ja yksittäisen kuntotarkastuksen käynnin aikana hajuja ei välttämättä esiinny, vaikka niitä esiintyisi rakennuksessa ajoittain.

Kaikista näistä rakennuksista yli 7 % havaittiin poikkeavaa, yleisimmin mikrobitoimintaan viittaavaa, hajua. Yleisimmin poikkeavaa hajua havaittiin rakennuksissa, joissa on puurakenteinen ryömintätilallinen alapohja (ns. rossipohja), näissä hajua havaittiin 15 % rakennuksista.

Tarkastetuissa kohteissa noin 27 % todettiin puutteita korvausilman saannissa, 4 % ilmanvaihtoventtiilien virtauksissa havaittiin puutteita sekä 15 % kohteissa on suositeltu ilmanvaihdon huoltoja tai kanaviston nuohouksia.

Korvausilman saannin puutteet olivat yleisimpiä 1940-59 välillä rakennetuissa taloissa, joissa puutteita oli lähes 50 % taloista sekä yleisiä puutteet olivat myös 1960-79 rakennetuissa taloissa, joissa puutteita oli 44 % kohteissa.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailma -lehdessä.

Liittyvät palvelut

Ilmamäärien tarkistusmittaus


Lue myös

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.