Mitä ovat asuntokaupan kuntotarkastuksella suositellut jatkotutkimukset?

Jatkotutkimukset on hyvä tehdä ennen asuntokauppoja

Hyvin usein kuntotarkastuksilla selviää vaurioita, jotka vaativat tarkempaa tutkimista. Esimerkiksi 51 % Susteran kuntotarkastamista kohteista on sellaisia, joiden sadevesien poistojärjestelmiin ja salaojiin on suositeltu lisätutkimuksia. Myös kuntotarkastuksessa suositellut jatkotutkimukset kannattaa tehdä ennen kaupantekoa, jotta kohteen kunnosta saadaan mahdollisimman kattava käsitys.

Jatkotutkimukset ovat yleensä kuntotutkimuksia, joiden avulla tutkitaan tarkemmin jotakin yksittäistä rakennetta, rakenneosaa, järjestelmää tai laitetta. Tutkimuksilla selvitetään mahdollisen vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä annetaan toimenpide-ehdotuksia korjaustoimenpiteiden tekoon.

”Kuntotutkimukset ovat yleensä rakenteita rikkovia. Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti suoritettu asuntokaupan kuntotarkastus taas on aistinvarainen, pintapuolinen ja pääosin rakenteita rikkomaton menetelmä”, sanoo Susteran johtava asiantuntija Niko Rautio.

Susteran kuntotarkastamissa kohteista noin 55 % on sellaisia, joista on löytynyt vaurioita, puutteita ja virheitä. Suureen osaan kohteista on myös suositeltu jatkotutkimuksia, mutta vain pieni osa niistä tehdään ennen asuntokauppoja. Tarkempien tutkimuksien tekeminen ennen asuntokauppoja on aina kannattavaa, sillä kaatuneen kaupan sijaan voidaan saada korjaukseen käytetyt investoinnit jopa monikertaisena takaisin. Myös todennäköisyys asuntokauppariitoihin vähenee.

Jatkotutkimuksien toteutus sovitaan Susteralla aina etukäteen asiakkaan kanssa. Tutkimuksista tehdään erillinen sopimus.

Milloin kuntotarkastaja suosittelee jatkotutkimuksia?

Lisätutkimuksia suositellaan yleensä tehtäväksi kahdesta syystä. Kun kuntotarkastuksella ei ole pystytty selvittämään rakenteen kuntoa halutussa laajuudessa tai kun vaurioiden syyt eivät ole yksiselitteisiä ja selvästi osoitettavissa.

Kuntotarkastuksessa tarkastetaan kaikki kulkuaukolliset tila sekä julkisivut, katto ja rakennuksen vierustat. Mikäli joihinkin rakennuksen osiin ei ole pääsyä, niitä ei pystytä kuntotarkastuksella tarkastamaan. Esimerkiksi yläpohjiin ja alapohjiin ei aina ole kulkua, jolloin niihin suositellaan jatkotutkimuksia.

”Kuntotarkastuksen sisältöön kuuluu vähintään yksi rasiaporalla tehty avaus. Joidenkin riskirakenteiden kohdalla avauksen koko jää liian pieneksi, ja rakenteen kuntoa ei voida määrittää kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Esimerkiksi valesokkelin kohdalla alaohjaspuun kuntoa ei pystytä selvittämään kuntotarkastustoimenpiteillä. Nämä tutkimukset toteutetaan jatkotutkimuksina”, Rautio sanoo.

Kauppaturvalla varmuutta asuntokauppoihin

Aina kun kuntotarkastaja ei voi varmuudella todeta rakenteen kuntoa, hän suosittelee rakenteelle lisätutkimuksia.

”Mikäli jatkotutkimuksia ei tehdä ennen asuntokauppoja tai niiden vastuunkantajaa ei sovita, saattaa ongelmatilanteissa olla edessä vuosia kestävä asuntokauppariita”, Rautio sanoo.

Myös piilovirhe voi olla asuntokauppariidan aiheuttaja. Piilovirheeksi kutsutaan rakenteiden piileviä virheitä, joita päteväkään kuntotarkastus ei aina havaitse ja joista asuntokaupan osapuolet eivät ole siten olleet myyntihetkellä tietoisia.

Susteran Kauppaturva on vakuutus, joka kattaa myyjän taloudelliset kulut piilovirheiden varalta. Vakuutuksen saamisen edellytyksenä on Susteran kuntotarkastuksen teettäminen.

Mikäli kuntotarkastusraportissa on suositeltu jatkotutkimuksia, tulee ne olla tehtynä, jotta kyseinen rakenne voidaan huomioida vakuutuksessa. Vakuutus tulee olla voimassa ennen kodin hallinto-oikeuden siirtymistä. Vakuutuksen voimassaoloaika on joko kaksi tai viisi vuotta kohteesta riippuen.

Tutustu huolella vakuutusehtoihin hyvissä ajoin ennen vakuutuksen ottamista, mieluiten jo harkintavaiheessa.

Liittyvät palvelut

Asuntokaupan kuntotarkastus

Asiantuntijalausunnot ja tutkimukset