Kodin lämpökuvaus

Lämpökuvauksen avulla voidaan selvittää rakennuksen:

• ulkovaipan lämpötekninen kunto,
• lämmöneristyskerroksen toimivuus ja rakenteellinen tiiviys eli ilmanpitävyys,
• ilmanvirtausreitit,
• rakenteiden fysikaalinen toiminta,
• kosteusvauriot tietyin edellytyksin sekä
• LVIS -laitteiden toiminta.

Lämpökuvauksen avulla voidaan:

• Ulkoseinien kylmäsiltoja.
• Paikantaa ilmavuotoja.
• Paikantaa lämpövuotokohtia ja eristepuutteita.
• Todentaa lattia- ja kattolämmityksen toimivuus.
• Laadunvarmistus uudisrakentamisessa.
• Havainnoida mahdollisia kosteusvaurioita.

Lämpökuvaus soveltuu kaikkiin talomuotoihin aina omakotitalosta, erillistaloon sekä paritalohuoneistoihin mutta myös kaikkiin isoihin kiinteistöihin, kuten rivitaloihin, kerrostaloihin sekä julkisiin rakennuksiin.

Lämpökuvaus on nopea ja rakenteita rikkomaton menetelmä, jonka avulla kiinteistön omistaja saa parhaimmassa tapauksessa taloudellista säästöä. Säästöä syntyy, kun kodin rakenteita ei tarvitse avata turhaan ja mahdolliset korjaustoimenpiteet päästään aloittamaan ripeästi.

Kuvauksen tulokset voidaan nähdä ja tarvittaessa hyödyntää heti.

Lämpökameralla otettuja voidaan hyödyntää rakennusteknisesti, kuvauksesta saatuja tietoja voidaan käyttää korjaussuunnittelun perustana tai pitävänä todisteena esimerkiksi riitatapauksissa.

Tutkimusmenetelmän tuloksien avulla kodin asumismukavuutta voidaan parantaa.

Tilaajan tulee järjestää saatavilla olevat kohteen rakennuspiirustukset lämpökuvaajan käyttöön tarkastuksen ajaksi.

Olennaisia piirustuksia ovat:

• Pääpiirustukset (1:100 mittakaavassa pohjapiirustukset, julkisivupiirustukset ja rakennuksen leikkauspiirustus).
• Rakennepiirustukset, joissa rakenneleikkaukset perustuksista, ulkoseinärakenteista ja kattorakenteista (mittakaava yleensä 1:50 tai 1:20).
• Lämpö-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja sähköpiirustukset.
• Lisäksi tilaajaa pyydetään järjestämään yksi rakennuksen 1:100 pohjapiirroskopio jokaisesta kuvattavasta kerroksesta lämpökuvaajalle merkintöjä ja muistiinpanoja varten.

Kuvattavissa tiloissa kaikki irtaimisto ulkoseinien vieriltä tulee siirtää vähintään metrin etäisyydelle ulkoseinästä. Irtaimisto tulee olla siirretty vähintään vuorokautta ennen kuvaushetkeä. Siirretyt kalusteet eivät kuitenkaan saa estää normaalia sisäilman liikettä. Siirretyt kalusteet eivät saa estää ulkovaipan sisäpintojen kuvaamista noin 2-4 metrin etäisyydeltä.

Niiltä osin kuin halutaan kuvattavan kiintokalusteiden sisäpuolelta (ulkoseinillä olevat kaapistot) ja kaapistojen sokkelitilojen sisältä, on kalusteiden oltava tyhjennetty, sokkelien etulevyt aukaistu ja kaappien ovet aukiasennossa vähintään 12 tuntia ennen kuvausta.

Ulkoseinillä olevat verhot tulee siirtää keskelle ikkunaa nippuun vuorokautta ennen kuvaushetkeä tai vaihtoehtoisesti ottaa kokonaan pois.

Lämmitysjärjestelmä tulee olla normaalissa käyttöasennossa ja asunnon tulee olla normaalissa asuinlämpötilassa (noin +20 – +24ºC) vähintään 24 tuntia ennen kuvauksen aloittamista.

Asunnon ilmanvaihto tulee olla päällä normaalissa käyttöasennossa.

Korvausilmaventtiilit tulee olla normaalissa aukiasennossa.

Tuuletusikkunat tulee olla suljettuina.

Ulko-ovet tulee olla suljettuina (normaali kulkeminen on sallittua).

Kuvauspäivänä ei saa tuulettaa ennen kuvauksen suorittamista.

Ullakkotilan käyntiluukku, tikkaat, ym. tulee järjestää niin että tilaan on turvallinen pääsy, ullakkotilassa on turvalliset kulkusillat ja ullakkotilasta on tyhjennetty lämmöneristeiden päällä oleva irtaimisto (ullakkotilan kuvaaminen ei ole tarpeen kaikissa kohteissa).

Lämpökuvaus suoritetaan pääsääntöisesti sisätiloissa. Joissakin tapauksissa on oleellista kuvata rakennus myös ulkoapäin tai ullakkotilasta.

Kuvattavia pintoja ovat yleensä:

• Ulkoseinien sisäpinnat.
• Lattiat ulkoseinien vierillä.
• Sisäkattopinnat (vain ulkoilmaan rajoittuvat osat).

Suoritamme rakennusten lämpökuvaukset aina RT 14-11239 Rakennuksen lämpökuvaus -kortin mukaisesti.

Rakennuksen ulkovaipan lämpökuvaus voidaan tehdä luotettavasti kun:

1. Vähintään 12 tunnin aikana ennen kuvauksen suorittamista ulkoilman lämpötila ei poikkea enempää kuin ±10ºC lämpökuvauksen aloittamisajankohdan lämpötilasta.
2. Vähintään 12 tunnin aikana ennen lämpökuvausta ja lämpökuvauksen aikana ulkoilman keskilämpötila on alle +5ºC.
3. Vähintään 12 tunnin aikana ennen lämpökuvausta ja lämpökuvauksen aikana kuvattava rakenneosa ei ole alttiina auringon säteilylle.
4. Lämpökuvauksen aikana ulkoilman lämpötila ei poikkea enempää kuin ±5ºC.
5. Lämpökuvauksen aikana sisälämpötilan muutos on enintään ±2ºC.
6. Tuulen nopeus ei ylitä 10m/s lämpökuvauksen aikana.
7. Ulkolämpötila ei alita paikkakunnan mitoituslämpötilaa (RakMK D5) joka on -26ºC Uudellamaalla ja Satakunnassa, -29ºC Hämeessä, Kymenlaaksossa, Mikkelin alueella ja Pohjanmaalla, -32ºC Keski-Suomessa, Oulun läänissä ja Pohjois-Karjalassa ja -38ºC Lapin läänissä.
8. Lämpökuvaus suoritetaan pääsääntöisesti normaalissa käyttöolosuhteissa. Mikäli rakennukseen ei normaalissa käyttöolosuhteissa saada alipainetta ja voidaan lämpökuvaus tarvittaessa ja erikseen sovittaessa tehdä kaksivaiheisena, jossa toisessa vaiheessa rakennukseen järjestetään alipaine koneellisella puhaltimella.

Raskaissa rakenteissa edellytetään kohtien 1, 2 ja 3 lämpötilaerovaatimusten tasaantumisajaksi 24 tuntia. Raskaita rakenteita ovat massiiviset rakenteet, kuten mm. umpitiilirakenteet, siporex-rakenteet ja betonielementtirakenteet.

Mikäli kaikki vaaditut olosuhteet eivät täyty, voidaan lämpökuvaus mahdollisesti silti suorittaa lämpökuvaajan harkinnan mukaan, mikäli olosuhdepuutteella ei katsota olevan oleellista merkitystä johtopäätösten kannalta. Lämpökuvaus tehdään pääsääntöisesti yhdellä käyntikerralla niillä edellytyksillä mitkä tarkastushetkellä vallitsevat.