”Kiitos hyvästä suunnittelusta” – Asunto Oy Laurantie 10:n linjasaneerauksen suunnittelu

Linjasaneeraushankkeen taustalla putkiston käyttöiän täyttyminen

1974 perustettuun taloyhtiöön kuuluu kaksi asuinkerrostaloa ja 70 asuntoa seitsemässä kerroksessa.

Linjasaneerauksen myötä taloyhtiön asunnoissa uusitaan sähkötekniikka, käyttövesijohdot, viemäröinti ja samalla kaikki kylpyhuoneet. Keittiöihin ja taloyhtiön yhteisiin tiloihin vaihdetaan myös uudet hanat, IV-venttiilit ja huippuimurit. Lisäksi urakoidaan kellarityöt, mitä sähkötöiden ja uusien lämpö- ja vesijohtojen vuoksi tarvitaan.

”Taloyhtiö päätti ryhtyä linjasaneeraushankkeeseen koska putket olivat jo ylittäneet käyttöikänsä, ei kuitenkaan liian aikaisin eikä liian myöhään”, tiivistää hankkeen tilaajana toimineen Koivuisännöinti Oy:n isännöitsijä Kirsi Salmenranta.

”Kehottaisin yhtiöitä lähtemään tarpeeksi ajoissa hankkeeseen, koska turha viivyttely ei ole hyväksi. Tarpeeksi pitkä valmisteluaika hankesuunnittelusta itse toteutukseen antaa asukkaille aikaa väistöasunnon kartoittamiseen ja hankkimiseen”, jatkaa Salmenranta.

Hanke käyntiin hankesuunnittelulla

”Aluksi kartoitimme taloyhtiön tahtotilanteen, että minkälaisella saneerauksella lähdetään liikkeelle”, kertoo hallituksen jäsen Antti Kavonius.

Hankesuunnitelmassa päädyttiin kokonaisvaltaiseen linjasaneeraukseen. Hankkeessa päätettiin pitää myös suunnittelu, toteutus ja valvonta erillään.

Hankesuunnitelman valmistuttua jatkettiin toteutussuunnitteluun. Susteralta tilattiin hankkeeseen pää-, arkkitehti-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu.

”Vastasimme omalla tarjouksella tarjouskilpailuun ja taloyhtiö päätyi valitsemaan meidät. Valintaa puolsi erityisesti se, että olimme jo aiemmin tehneet useita samankaltaisia hankkeita saman porukan voimin”, taustoittaa hankkeen vastuullisena rakennesuunnittelijana ja suunnitteluryhmän vastuuhenkilönä toiminut Susteran Mikko Suuronen.

Myöhemmin Redan Oy tuli kilpailutuksen kautta mukaan hankkeen urakoitsijaksi. Valvojana ja projektipäällikkönä toimi Suunnittelutoimisto Rusttet Oy, joka aloitti taloyhtiön kumppanina jo hankesuunnitteluvaiheessa.

”Hyvin valittiin sekä suunnittelu että toteutus. Kahden viikon välein olemme pitäneet työmaakokouksia ja jo alkuvaiheessa ratkottiin kaikki ongelmat”, kertaa Kavonius.

Toteutussuunnittelun sisältö pähkinänkuoressa

Kohde on ollut pääosin rakennusajankohdalle tyypillinen kiinteistö saneerauslaajuuden ja -suunnittelun osalta.

”Arkkitehtisuunnittelijana määritin uusittavien märkätilojen toiminnalliset ja esteettiset periaatteet. Pääsuunnittelijana huolehdin, että suunnitelmat on yhteensovitettu toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä varmistettiin suunnittelijoiden sisäisten kokousten sekä varsinaisen ristiintarkastelupalaverin avulla. Toimin myös suunnitteluryhmän edustajana Rakennusvalvontaviranomaisiin päin”, sanoo hankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelija Matti Kulovesi.

Rakennesuunnitteluun sisältyi tällaiselle hankkeelle tyypillinen kokonaisuus: rakenne- ja palokatkosuunnitelmien laatiminen, kiinteistökierrokset, sekä suunnittelukokoukset ja infotilaisuudet taloyhtiön edustajien kanssa.

”Rakennusten ulkopuolisiin töihin sisältyi vanhan talotekniikan uusimisen ja uuden talotekniikan asentamisen vaatimien maanrakennustöiden suunnitelmien laadinta. Rakennusten sisäpuolisiin töihin sisältyi yleisissä tiloissa tehtävien talotekniikkareititysten vaatimien reikien ja palo-osastointien suunnitelmien sekä yleisten tilojen kunnostustöiden suunnitelmien laadinta. Asuinhuoneistojen osalle laadittiin märkätilojen uusimiseen tarvittavat suunnitelmat, sekä talotekniikkareititysten vaatimien reikien ja palo-osastointien suunnitelmien laadinta”, tiivistää rakennesuunnittelija ja suunnitteluryhmän vastuuhenkilö Suuronen.

Sähköjärjestelmä uusittiin koko kiinteistöstä kadulta tulevasta liittymisjohdosta huoneiston ryhmäkeskukselle asti.

”Huoneistoista uusittiin kylpyhuoneen sähköasennukset ja osittain keittiön asennukset. Lisäksi huoneistoihin asennettiin nykyaikaiset antenni- ja tietoliikenne verkot. Myös yleistentilojen valaistus uusittiin energiatehokkaiksi LED-valaistukseksi ja ohjaustapa liiketunnistimien taakse, jolloin käyttömukavuus ja energiatehokkuus parani”, kertoo sähkösuunnittelija Teemu Grönberg.

”Käyttövesijärjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan sijoittamalla uudet nousuputket olemassa olevien paikalle ja putkittamalla vesikalusteet kylpyhuoneissa pinta-asennetuilla kupariputkilla. Vedenkulutuksen seuraamiseksi ja kulutuksen vähentämiseksi asuntoihin asennettiin käyttöveden mittarit. Myös rakennusten väliset putkistot sekä kiinteistön liitosputket kunnan vesi- ja viemäriverkostoon uusittiin. Lisäksi keittiöihin ja kylpyhuoneisiin sekä taloyhtiön yhteisiin tiloihin vaihdettiin IV-venttiilit ja koneellisen poistoilmanvaihdon toimivuutta parannettiin energiataloudellisemmilla ja paremmin säädettävillä huippuimureilla. Myös ilmanvaihdon ilmamäärät säädettiin uusien asetusten mukaisiin arvoihin”, kertovat hankkeen LVI-suunnittelijat Aki Nissinen ja Satu Lehtimäki. 

Maalämpöjärjestelmän asentaminen rajataan pois kustannussyistä

Taloyhtiötä perustettaessa oli suunniteltu, että kaikki neljä pihapiirin taloa olisivat samaa taloyhtiötä ja siksi esimerkiksi sähkölinjatkin menevät hiukan ristiin rastiin. B-talo on esimerkiksi kiinni naapuritalon lämpökeskuksessa.

”Kun A-talossa uusittiin lämpökeskus, ryhdyttiin pohtimaan vaihtoa maalämpöön”, kertoo Kavonius.

Toteutussuunnitelmia päivitettiin toiveen mukaan. LVI-suunnittelijat suunnittelivat lämmitysverkoston kahdella eri laajuudella. Ensimmäisessä lämmöntuottajana toimi maalämpöjärjestelmä ja toisena molempia rakennuksia palveleva kaukolämpölaitteisto. Lämmitysjärjestelmiin laadittiin myös tasapainotussuunnitelmat asukasviihtyvyyden ja energiatalouden parantamiseksi.

”Lopulta maalämmöstä luovuttiin ja päädyttiin kaukolämpöön, sillä maalämmön ei todettu olevan kustannustehokas vaihtoehto”, kertoo Kavonius.

Suunnittelusta toteutukseen

”Kun suunnittelu saatiin tehtyä, hanke siirtyi toteutusvaiheeseen. Piirustukset ovat olleet sen verran hyvät, että suunnittelijoita on tarvittu urakkavaiheessa hyvin vähän”, kertoo Kavonius.

Hankkeen urakkavaihe aloitettiin kesäkuussa 2023. Kohde käsittää kaksi asuinkerrostaloa, joista toisen työt valmistuivat vuoden vaihteessa. Toisen talon työt aloitettiin vuoden 2024 tammikuussa ja urakan on määrä valmistua kesän aikana.

Taloyhtiön asukkaiden ja hallituksen ajatukset hankkeesta

Hankkeessa on Kavoniuksen mielestä alusta alkaen ollut hyvä porukka, joka kommunikoi hyvin keskenään. Osakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja viestintä on sujunut hyvin. Viestintä kun ei ole vain yhden toimijan varassa vaan sisältää koko ketjun kaikkine toimijoineen. Ratkaisevaa on ollut se, että kun urakoitsijalta tulee tiedotteita niin isännöinti tiedottaa ripeästi asukkaita. Kun informaatio on riittävää ja hyvää, niin päätökset tehdään helposti ja hanke etenee vaivattomasti ja aikataulussa. Työmaakokouksia on pidetty kahden viikon välein.

”Kokoukset ovat olleet kivuttomia ja helppoja. Suunnittelun jälkeen käytössä on ollut hyvät ja selkeät piirustukset. Kiitos hyvästä suunnittelusta”, toteaa Kavonius lopuksi.

Isännöitsijä ja urakoitsija korostaa onnistumisessa sujuvaa yhteistyötä

Salmenranta kertoo hankkeen edenneen hyvin, koska hallituksessa on ollut asiantuntemusta kahden isännöitsijän merkeissä ja suunnitelmat ovat olleet selkeät itse remontissa. Lisäksi Redan Oy:n valinta urakoitsijaksi oli hänestä onnistunut valinta ja Susteran pääsuunnittelija Matti Kulovesi on ollut saatavilla aina kun on ollut tarve.

”Yleisesti tällaiset hankkeet, joissa on useita eri toimijoita eri firmoista, niin ratkaisevan tärkeää on henkilökemioiden toimiminen yhteen, sillä samaan lopputulokseen voi päästä helposti tai vaikeasti. Täällä yhteistyö on toiminut hyvin niin taloyhtiön kuin Sjölundin kanssa”, tiivistää Suuronen.

Myös hankkeessa vastaavana työnjohtajana toiminut Redan Oy:n Jarmo Sjölund kommentoi synergiaa suunnittelun kanssa.

”Hyvin on yhteistyö mennyt”, hän summaa.

Liittyvät palvelut

Korjaussuunnittelu