Asiakastarina: Sisäilmakorjauksella pientalosta energiatehokas

Perhe Niemisen mukaan epäilys sisäilmaongelmasta syntyi jo varhaisessa asumisen vaiheessa, kun he havaitsivat sisätiloissa poikkeavaa hajua. Talossa oli myös tunnistettu rakennusvuodelle 1980 tyypillisiä riskirakenteita, jotka ovat muun muassa betonilaatan yläpuolinen puukoolattu lattiarakenne sekä ulkoseinän alajuoksupuun riittämätön korkeus maanpinnasta. 

Asuntokauppoja ennen kiinteistöön oli tehty homekoirakartoitus sekä kuntotutkimuksia, joiden perusteella talossa oli suoritettu suositeltuja korjaustoimenpiteitä. Lattianrajan ilmatiiveyttä oli parannettu tiivistyskorjauksilla ja betonilaatan yläpuolisia puukoolauksia uusittu reunaosilta. Korjauksista huolimatta sisätiloissa oli kuitenkin edelleen poikkeavaa hajua. 

Lämpökamerakuvaukset paljastivat talon ilmavuodot

Hajun syyn selvittäminen alkoi Susteran kohdekäynnillä. Tutkimuspalveluiden osastopäällikkö Piia Tamminen tarkasti kohteen rakennuspiirustukset ja muut aiempien tutkimusten pohjalta tehdyt asiakirjat. Alkukartoituksen jälkeen kohteelle laadittiin tutkimussuunnitelma, jonka pohjalta hajuongelmaa lähdettiin ratkomaan.  

Tarkemmat tutkimukset alkoivat helmikuussa 2023. Susteran rakennustekninen asiantuntija Teemu Niiranen teki taloon lämpökamerakuvauksen, jonka avulla kartoitettiin ilmavuotojen laajuutta ja sijaintia. Kuvausten perusteella rakennuksessa oli runsaasti ilmavuotoja. Niitä havaittiin niin lattian ja ulkoseinän, kuin ulkoseinän ja yläpohjan liitoksessa sekä yläpohjassa läpivientien kohdalla. 

Vaihtoehtoja oli kaksi: talo joko rakennetaan uudestaan tai nykyinen peruskorjataan.

Tamminen ja Niiranen suorittivat paikallistettuihin ilmavuotokohtiin rakenteiden kuntotutkimuksia niiden toteutustavan, kunnon ja korjaustarpeen selvittämiseksi. Avauksia tehtiin sisätiloissa ulkoseinä-, väliseinä-, alapohja- ja lattiarakenteisiin.

Rakennetutkimukset osoittivat, että haju kulkeutui maaperästä ilmavuotojen kautta sisäilmaan sekä ulkoseinän ja alapohjan rakenteisiin. Paikoin ilmavuodon mukana tullut kosteus oli tiivistynyt ulkoseinän alajuoksuun aiheuttaen siihen vaurioita. Kohteessa havaittiin lisäksi harkkosokkelin reikien kautta suora yhteys maaperään.

Tutkimustulosten ja johtopäätösten perusteella vaihtoehtoja oli kaksi: talo joko rakennetaan uudestaan tai nykyinen peruskorjataan. Vaikka tiedossa oli, että kohteeseen oli tulossa hyvin laaja remontti, päädyttiin lopulta talon peruskorjaamiseen.

Susteran suunnitteluosaston osastojohtaja Kari Toitturi laati kohteelle korjaussuunnitelman. Korjaustoimenpiteet kohdistuivat kantaviin rakenteisiin ja projekti vastasi laajuudeltaan rakennushanketta, joten kaupungilta tarvittiin lisäksi erillinen rakennuslupa sen toteuttamiseen. Projektissa korjaustöiden valvojana sekä vastaavana työnjohtajana toimi Susteran rakennustekninen asiantuntija Niko Rautio, joka varmisti, että korjaustyöt suoritettiin suunnitelman mukaisesti.

Eristeenä ja ilmavuodoissa käytettiin ruisku-uretaania

Korjaustyömenetelmäksi valittiin ruisku-uretaani ja urakoitsijaksi Viking Solutions. Toteutustavan perusteluna oli, että tällä tavalla saisi tiiviimmän korjauksen, kuin perinteisellä tavalla toteutettuna, eli uretaanilevyillä tai höyrynsululla ja mineraalivillaeristyksillä.

Projekti alkoi suunnitelman mukaisella rakenteiden purkutyöllä syksyllä 2023. Rakennus purettiin sisätiloista runkorakenteisiin saakka. Purkutöiden edetessä havaittiin, että mikrobiperäinen haju oli ilmavuotojen seurauksena tarttunut laajemminkin rakennuksen materiaaleihin. Tämä haju väheni huomattavasti materiaalien poiston jälkeen.

Purkutöiden yhteydessä ulkoseinien alaosia kengitettiin, tuulensuojalevyn alaosat avattiin, tiiliverhouksen laastipurseet poistettiin sekä tiiliverhoiluun ulkoseinään tehtiin tuuletusraot joka kolmanteen tiiliväliin. Ennen ulkoseinien kengitystä harkkosokkelin reiät täytettiin ruisku-uretaanilla. Ulkoseinistä ja yläpohjasta poistettujen lämmöneristeiden tilalle asennettiin niin ikään ruisku-uretaania eristeeksi ja ilmatiiviiksi kerrokseksi. Asennus tehtiin pienissä erissä, koska uretaani turpoaa ruiskuttamisen jälkeen moninkertaiseksi. Ruisku-uretaani on kosketuskuiva sekunneissa ja lopulliseen kuivumiseen menee aikaa 1–2 tuntia, joten uretaanin asennus kaikkineen kesti pari päivää.

Korjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota rakenteen tiiveyteen, jotta rakenteisiin mahdollisesti jäänyt haju ei pääse sisätiloihin. “Rakennuksen ilmatiiveyttä lähdettiin parantamaan kokonaisvaltaisesti ruisku-uretaanilla. Oli ensisijaisen tärkeää, että korjaustyö tehdään huolellisesti jokaisen korjattavan rakenneosan kohdalta. Paikalliset korjaukset epäonnistuvat usein, koska ilmavuoto ei poistu rakennuksesta kokonaan, vaan siirtyy vain toiseen kohtaan”, Rautio kuvaa.  

Niiranen ja Rautio suorittivat korjausten aikana kohteeseen ilmatiiviysmittauksia ja lämpökamerakuvauksia. “Tiiviillä ulkoseinärakenteella tavoiteltiin kosteusteknisesti ja lämpöteknisesti toimivampaa rakennetta”, Rautio kertoo. Tutkimuksen tavoitteena oli havaita korjaustyössä tapahtuneet virheet ennen valmiiden pintojen tekemistä, jolloin mahdollisiin vuotokohtien korjauksiin voitiin puuttua helposti ja rakenteesta saatiin vielä tiiviimpi.

Uretaanieristyksen jälkeen aloitettiin talon sisätyövaihe, joka sisälsi uusien levytysten asentamisen, tasoitus- ja maalaustyöt sekä märkätilojen uusimisen. Sisätyövaiheen aikana alapohjan uuteen betonivaluun tehtiin RT 10-3333:n mukaisesti porareikämittauksia, joiden avulla selvitettiin uuden laatan pinnoitettavuutta. Kun alapohjarakenteen riittävä kuivuus oli varmistettu ja todennettu, aloitettiin kohteen märkätilojen tekeminen ja myöhemmin asuintilojen lattiamateriaalien asentaminen. 

Lopputuloksena energiatehokas ja ilmatiiviydeltään uudisrakennusta vastaava talo

Rakenteiden ja talotekniikan päivittäminen remontin yhteydessä paransi talon energiatehokkuutta huomattavasti. Talotekniikan osalla siirryttiin suorasähkölämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun ja vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Ilmanvaihtoa ei päivitetty, koska rakennukseen oli jo aiemmin uusittu lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Ulkoseinän ja yläpohjan eristeiden korvaaminen ruisku-uretaanilla teki talosta ilmatiiveydeltään uudisrakennusta vastaavan.

”Olemme urakoineet vastaavanlaisia kohteita jonkun verran, useimmat niistä ovat valesokkelikohteita, joihin tarjoamme aina koko seinän energiaremontin. Se on helppo tarjota huomioiden korjaustapamme. Tässä kohteessa rakenteen tiiviyttä tutkittiin erityisen tarkasti Susteran toimesta ja oli todella mielenkiintoista nähdä työn tulos mitattavassa muodossa. Näin hyvät tulokset yllättivät meidätkin, remonttikohteissa ei yleensä voi kuin haaveilla uudisrakennuksen tiiveystasosta”, Viking Solutionsin toimitusjohtaja Antti Inkinen toteaa.

Rakennusvalvonta tuli vuoden 2024 alkupuolella tekemään taloon loppukatselmuksen, jonka jälkeen perhe pääsi muuttamaan takaisin kotiinsa. “Haluamme lämpimästi kiittää kaikkia mukana olleita Susteran työntekijöitä sekä Viking Solutionsia saumattomasta yhteistyöstä ja avusta, tämä remontti ei olisi voinut mennä paremmin maaliin. Toivottavasti tarinamme antaa toivoa samassa tilanteessa oleville pientaloasujille. Haastavan tilanteen keskellä kannattaa säilyttää maltti, eikä mennä asioiden edelle. Ja muistaa, että vanhemmankin kiinteistön voi useimmiten korjata turvalliseksi ja terveelliseksi!”, perhe Nieminen summaa.

”Tämä projekti on hyvä esimerkki siitä, miten hyvillä tutkimuksilla, korjaussuunnittelulla, valvonnalla ja korjausporukalla päästään ikävästä asiasta hyvään lopputulokseen”, Tamminen päättää.  

Perheen nimi muutettu yksityisyyden säilyttämiseksi.

Liittyvät palvelut

Sisäilmatutkimus

Lämpökuvaus

Ilmatiiviysmittaus

Asiantuntijalausunnot, kuntotutkimukset