Rakenneavaus kuntotarkastuksen yhteydessä tuo varmuutta

Suoritusohjeen (KH 90-00393 ja KH 90-00394) mukaisesti tehtävässä kuntotarkastuksessa riskihavaintokohtiin tulee aina suorittaa rakenteen avaus. Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävä rakenneavaus tuo varmuutta kohteen kunnosta ja nopeuttaa mahdollista asuntokauppaa.

Aiemmin rakenteen avauksia ei aina pidetty tarpeellisina, mutta nykyisin niitä halutaan ja vaaditaankin. Rakenneavauksia tehdään käytännössä aina, jos kohteessa on riskirakenne tai havainto riskistä tai vauriosta. Samassa kohteessa voi olla useita riskirakenteita, joten rakenneavauksia voi tulla kuntotarkastuksen aikana useita.

Yleistasolla voidaan sanoa, että uusissa, 2000-luvun taloissa avauksia tehdään todella harvoin, kun taas 1980-luvun alun tai sitä vanhemmissa taloissa rakenneavauksia tehdään lähestulkoon jokaisessa.

Rakenteen avaustapa on määritelty erikseen suoritusohjeessa: se tehdään halkaisijaltaan 110 millimetrisellä rasiaporalla. Avaus pitää pyrkiä tekemään havaintokohdan riskialtteimpaan kohtaan eli paikkaan, jossa riskin toteutuminen ja vaurion syntyminen on todennäköisintä.

Ulkoseinän rakenneavaus. Avauksessa ei havaittu vaurioita.

Yleensä avaus tehdään huomaamattomaan kohtaan, josta se pystytään paikkaamaan tai maisemoimaan helposti. Avaus mahdollistaa rakenteen tutkimisen syvemmältä sekä aistinvaraisesti että mittalaittein, mikä tuo varmuutta ja lisäarvoa tarkastukseen. Ilman riskihavaintokohdan avaamista kohdan kunnosta jää epävarmuus.

Rakenneavaus tehdään useimmiten tuttuihin riskirakenteisiin, kuten valesokkeleihin

Yleisimmät kuntotarkastuksen yhteydessä avattavat riskirakenteet ovat maanvastainen, sisäpuolelta lämmöneristetty seinä, puukoolattu lattia sekä valesokkeli. Kutakin näistä rakenteista avataan useammassa kuin joka 10. kuntotarkastuksessa.

Avauksen kautta kuntotarkastaja pääsee näkemään, miten rakenne on toteutettu ja onko se sellainen kuin rakennekuvista tai muutoin ulkoisten seikkojen perusteella sen on oletettu olevan. Avauksen kautta varmistuu myös käytetyt materiaalit.

Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtävät rakenneavaukset tuovat varmuutta esimerkiksi valesokkelin kunnosta — Esimerkiksi valesokkelin alaohjauspuun kosteutta voidaan mitata rakenneavauksen kautta.

Aina rakenneavaus ei kuitenkaan poista tarvetta laajemmalle jatkotutkimukselle. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi siitä, että avauksenkaan kautta kuntotarkastaja ei pääse näkemään rakennetta riittävästi.

Esimerkiksi tuulettumattomalle puurunkoiselle seinälle yhdelle sivustalle tehty rakenneavaus on voi olla riittämätön kuvaamaan koko tilannetta.

Rakenneavauksen kieltäminen ei poista vaurioiden mahdollisuutta

Rakenneavaus jätetään tekemättä vain kahdessa tapauksessa: jos kuntotarkastuksen tilaajan ei anna siihen lupaa tai jos on tiedossa, että rakenne on juuri uusittu ja korjauksesta on dokumentaatio, jonka avulla kuntotarkastaja voi varmistua rakenteesta.

Esimerkiksi juuri perusteellisesti korjattua valesokkelia ei enää avata uudelleen kuntotarkastuksessa.

Rakenneavauksen kieltäminen on harvinaista. Syynä on usein se, että ulospäin näkyvin osa, eli vaikkapa lattiapinnoite, on juuri uusittu. Avauksen kieltäminen ei kuitenkaan poista rakenteissa olevien vaurioiden mahdollisuutta tai sitä, että kuntotarkastaja voi joutua raportissaan suosittelemaan rakenteelle jatkotutkimuksia.

Ulkoverhouksen koolauspuiden alaosassa on kosteutta. — Kohteen ulkoverhouksen koolauspuiden alaosissa on kosteutta.

Rakenneavaukset tuovat asuntokaupan yhteydessä myös tietoa siitä, mitä on remontoitu ja miten. Yksi esimerkki on lattiaremontti. Kohteen omistaja voi puhua lattiaremontista, vaikka kyseessä olisikin vain uusi pinnoite, joka on laitettu suoraan vanhan lattiapinnoitteen ja -rakenteiden päälle. Uusi pinta ei kuitenkaan poista sen alla olevissa rakenteissa mahdollisesti olevia vaurioita.

Asuntokauppatilanteessa on kaikkien osapuolten etu, mitä paremmin kohteen kunto tiedetään ennen kaupan tekemistä.