Kodit / Asiantuntijalausunnot ja tutkimukset / Sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimus

Epäiletkö kotisi sisäilman laatua? Sisäilmatutkimus tuo selvyyden tilanteeseen.

Mitä sisäilmatutkimus sisältää?

Terveellinen asuminen ja kiinteistön kunto kulkevat käsi kädessä. Sisäilman huonoa laatua ei kannata hyväksyä, vaan ryhtyä toimenpiteisiin sisäilman laadun selvittämiseksi.

Sisäilmatutkimukset sisältävät lähtökohtaisesti näytteenottoja ja mittauksia ilmasta ja/tai rakenteista. Hyvä tutkimussuunnitelma sisältää kattavan selvityksen ilma- ja rakennetutkimusten tarpeeseen ja niistä saatavat edut ja haitat on perusteltu asiantuntevasti.

Sisäilmatutkimuksen tutkimus- ja mittausmenetelminä käytetään Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisia menetelmiä. Sisäilmatutkimuksen tulokset tulkitaan Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja sen soveltamisohjeiden mukaisesti.

Tarvekartoitus auttaa alkuun

On tilanteita, joissa asunnon mahdolliset ongelmat eivät ole selvillä ja oikean tutkimus- tai tarkastusmenetelmän valinta on vaikeaa. Tarvekartoitus auttaa tilanteissa, kun et tiedä mistä aloittaa.

Laaja kodin tarvekartoitus on sinulle oikea valinta, mikäli ongelmasi koskettaa koko asuntoa tai suurta osaa siitä ja lähtötietojen kartoittamiseksi on syytä tarkentaa lähtötietoja heti tarvekartoituksen yhteydessä tiettyjen mittausten avulla. Sisäilmaongelmat vaativat laajemman tutkimisen, jos haluat esimerkiksi selvittää sisäilman laatua yksittäisillä sisäilman mikrobimittauksilla tai arvioida laajempien sisäilmatutkimusten tarvetta.

Lue lisää kodin tarvekartoituksesta.

Sisäilmaongelman selvittäminen on pitkä taival. Tehdään se yhdessä.

Usein sisäilmaa aletaan tutkimaan rakennuksen käyttäjien havaintojen vuoksi. Terveysoireet, hajut tai rakenteiden pinnoilla näkyvät muutokset aiheuttavat selvitystarpeen, mikä pyritään kaikkien etujen mukaisesti viemään maaliin mahdollisimman tehokkaasti – niin taloudellisesti kuin ajallisesti.

Useat eri sisäilman epäpuhtauksien tekijät aiheuttavat hyvin samankaltaisia terveysoireita, joten niiden perusteella ei välttämättä päästä kovin tarkkaan oireiden aiheuttajan jäljille. Hämmennystä aiheuttaa myös se, että sisäilmaongelmat johtuvat harvoin suoraan huonosta sisäilmasta, vaan ongelman alkuperänä saattaa olla esimerkiksi kosteusvaurio.

Toisinaan tutkimus haluttaisiin toteuttaa nopeasti, mutta se ei aina ole mahdollista. Joskus kohteessa on useita riskejä, joiden syvällinen yhtäaikainen selvittäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta, minkä vuoksi tutkimuksia on järkevää tehdä vaiheittain. Jaksoittain selvittäminen aloitetaan todennäköisimmästä ongelman aiheuttajasta. Tämän jälkeen edetään vaiheittain muita aiheuttajia/lähteitä poissulkien.

Usein kysytyt kysymykset

Sisäilmatutkimus voi sisältää muun muassa:

mikrobitutkimuksia sisäilmasta tai materiaaleista,
kemiallisia tutkimuksia sisäilmasta tai materiaaleista,
rakenneavauksia ja näytteenottoja rakenteiden sisältä,
kosteusmittauksia rakenteista,
kuitu- ja pölynäytteenottoja,
sisäilman olosuhdemittauksia (mm. lämpötila, suht. kosteus, hiilidioksidi) ja paine-eromittauksia,
rakenteiden ilmavuotojen selvittämistä merkkiainekokeella,
ilmanvaihdon toiminnan selvityksiä.

Pelkästään sisäilmasta tehdyt mittaukset eivät yleensä ole riittävä menetelmä sisäilmaongelmien selvittämisessä. Ongelmana on, että mahdollisen vaurion ja sen syyn paikallistaminen sisäilmanäytteiden tulosten perusteella on vaikeaa. Lisäksi sisäilmamittaukset ovat alttiita sisätilassa tapahtuville toiminnoille sekä sisä- ja ulkoilmaolosuhteiden
muutoksille. Pitoisuudet ilmassa vaihtelevat voimakkaasti ajankohdasta ja paikasta riippuen.

Näin ollen sisäilmaongelmien selvittämiseen liittyy yleensä rakenteiden ja laitteiden (muun muassa ilmanvaihto) kunnon ja toiminnan tutkiminen. Näytteiden otolla voidaan kuitenkin saada lisätietoa rakenteellisten ja LVI-teknisten tutkimusten tarpeelle sekä mahdollisten vaurioiden vaikutuksesta sisäilman laatuun.