Radonmittaus ja -korjaus

Radonin mittaaminen on ainoa keino selvittää kiinteistön radonturvallisuus

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Se kulkeutuu maaperästä osaan kiinteistöistä sekä aiheuttaa sen käyttäjille pitkän aikavälin altistuksella vakavan terveysriskin. Radonin mittaaminen on ainoa tapa selvittää kiinteistön radonpitoisuus.

Suomessa radonin aiheuttamat säteilyannokset ovat maailman korkeimpia. Radonmittaukset on hyvä suorittaa kaikilla korkean radonriskin alueilla. Enimmäisarvon 300 bq/m3 ylittäviä asuntoja ja tiloja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta korkeimmat radonriskialueet sijaitsevat tyypillisesti Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella.

Virallinen radonin mittausaika on vuosittain aikavälillä 1.9.-31.5.

Taloyhtiön radonmittaus ja -pikamittaus

Tarjoamme taloyhtiöille Avaimet käteen -mittausta ja omatoimista radonmittausta. Avaimet käteen -mittauksessa hoidamme radonongelman kuntoon alusta loppuun asti. Omatoimisessa radonmittauksessa toimitamme Suomen Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksytyt radonmittauspurkit taloyhtiön edustajalle edullisesti, nopeasti ja vaivattomasti ohjeiden kera.

Tarjoamme myös radonin pikamittausta lyhytaikaiseen tarpeeseen. Pikamittauslaitteilla taloyhtiön asuntojen radonpitoisuuden selviävät nopeasti. Virallisiin radonmittauksiin suosittelemme aina STUK:in hyväksymiä pitkäaikaismittauksia.

Osta mittarit verkkokaupasta tai pyydä tarjous.

Radonkorjaus

Radonongelmia voidaan vähentää monin eri menetelmin ja radonkorjaustavan ratkaisee esimerkiksi rakennustyyppi, ilmanvaihto, maaperän olosuhteet sekä muut rakennuksen ominaisuudet. Asiantuntijan kohdekäynnillä voidaan kaikissa tapauksissa löytää kohteisiin toimivimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut.

Radonkorjauspalveluihimme kuuluvat muun muassa radonimureiden ja radonkaivojen asennukset sekä alapohjan alipaineistukset, tiivistystyöt, IV-säätö- ja käyttömittaukset sekä olemassa olevien radonpoistolaitteistojen huoltotoimenpiteet.

Radonkorjaus ei tarkoita aina suuria ja kalliita radonsaneerauksia, vaan useassa tapauksessa ratkaisut radontorjuntaan löytyvät varsin pienillä toimenpiteillä kiinteistöä varten. Tyypillisesti radonkorjaus valmistuu yhdessä arkipäivässä, jonka jälkeen radonin aiheuttama terveysriski on poissa sisäilmasta.

Työpaikkojen ja julkisten tilojen lakisääteinen radonmittaus

Toiminnanharjoittajalla on säteilylain (859/2018) mukaisesti velvollisuus huolehtia työpaikan radonmittauksesta. Radonmittaus tulee suorittaa koko Suomessa työtiloissa, jotka ovat kokonaan tai osittain maanpinnan alapuolella sekä ensimmäisen kerroksen tiloissa, mikäli työpaikka sijaitsee mittausvelvoitekunnassa tai postinumeroalueella. Myös soraharjulla sijaitsevat työpaikat tulee mitata koko Suomessa. Mittaus tulee suorittaa tiloille, joissa työskennellään vähintään 20 tuntia vuodessa (n. 6 min/vrk).

Radonpitoisuus voi muuttua esimerkiksi olosuhteiden vaihtuessa. Kuinka usein radonmittaus tulee uusia?

• pian sen jälkeen, kun kiinteistössä on suoritettu keskeisiä ilmanvaihdon tai rakenteiden korjaustoimenpiteitä (näitä ovat mm. betonilaatan, salaojituksen tai ilmanvaihdon uusiminen),
• ikkunaremontin jälkeen, sillä rakennuksen painesuhteisiin voi tulla muutoksia mm. ikkunoiden uusimisen yhteydessä.
• 5 vuoden välein, mikäli raja-arvot ylittävä radonpitoisuus on saatu laskettua raja-arvon alapuolelle radonkorjaamisen avulla ja radonin pitoisuus ennen korjausta oli suurempi kuin 1000 Bq/m³,
• 10 vuoden välein, mikäli aikaisemmin mitattu radonarvo on ylittänyt 100 Bq/m³ tai raja-arvot ylittävä radonpitoisuus on saatu laskettua raja-arvon alapuolelle radonkorjaamisen avulla,

Mittauksia valvoo aluehallintovirasto, työsuojeluhallinto sekä STUK. Mittaukset tulee olla myös voimassa laatuauditointien yhteydessä. Radonaltistusmittaukset ovat osa työsuojelua ja ne ovat voimassa 10 vuotta.

Henkilökohtainen radonaltistusmittaus

Henkilökohtainen ja mukana kulkeva radonmittari on parhaimmillaan kaivoksissa, tunneleissa ja nopeasti muuttuvissa työkohteissa, joissa radonkorjausta ei voida tehdä. Riskiarviolla ja henkilökohtaisella radonaltistusmittauksella suojaat työntekijät tulevaisuuden salakavalilta terveysongelmilta.

Henkilökohtaista radonmittaria tulisi käyttää yhtäjaksoisesti noin kolme (3) kuukautta, jonka jälkeen se analysoidaan. Huomioitavaa on kuitenkin, että mittari kulkee jatkuvasti työntekijän matkassa ja vuosikertymä on ratkaiseva tekijä.

Työperäistä altistusta koskeva viitearvo radonille on 500 000 bq/m3/vuosi (STM asetus 1044/2018 §19). Altistus lasketaan kaikissa työtiloissa vuoden aikana kertyneiden altistusten summana.

Työnaikainen radonmittaus

Mikäli työpaikan pitkäaikaismittauksilla havaitaan raja-arvot ylittäviä radonpitoisuuksia (yli 300 bq/m³) tulee työntekijöiden työnaikainen radonaltistus selvittää.

Radonpitoisuus voi olla työpaikoilla työaikana merkittävästi pienempi kuin illalla ja yöllä jaksotetun koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon takia. Vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi ilmanvaihtuvuus ja mahdolliset erillispoistot, kuten porraskäytävissä sekä vessoissa. Mikäli kiinteistössä on ajastettu ilmanvaihto ja purkkimittauksella saatu tulos on viitearvoa suurempi, kannattaa työpaikalla tehdä työnaikainen radonpitoisuuden mittaus yö- ja päivävaihtelun selvittämiseksi.

Maaperän radonmittaus

Maaperän radonmittaus suoritetaan Ecotrak® -radonpurkilla. Mittari soveltuu maaperän radonpitoisuuden selvittämiseen ennen kiinteistöjen rakennusvaihetta tai saneeraamista.

Ecotrak® -radonpurkin etuja ovat muun muassa mittauksen laatu on varmistettu kansainvälisillä vertailukokeilla, purkin toimintaan ei vaikuta kosteus, lika tai muut mittaustulokseen vaikuttavat tekijät, sseuranta-aika on lyhyt (1-7 vuorokautta) ja ympärivuoden kestävä käyttöaika (edellyttäen, että maa ei roudi).