Rakennushankkeen luontojalanjälki – seuraava suuri askel kestävässä rakentamisessa

Luontojalanjälki sai laskentamenetelmän

Luonnon monimuotoisuus hupenee historiallisella vauhdilla. Samalla paine sen turvaamiseen kasvaa yhteiskunnassa, yrityksissä ja sääntelyssä. Rakennusalalla on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa. Materiaalien tuotanto, työmaavaihe ja rakennusten käyttö kuluttavat luonnonvaroja sekä aiheuttavat monimuotoisuuden heikkenemistä Suomessa ja globaalisti. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on nousemassa yhtä tärkeäksi kuin hiilijalanjäljen hallinta. 

Diplomityössäni “Rakennushankkeen elinkaaren luontojalanjäljen laskentamenetelmän kehittäminen” kehitin laskentamenetelmän ja työkalun. Niiden avulla rakennushankkeen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset voidaan arvioida systemaattisesti koko elinkaaren ajalta. 

Rakentamisen luontovaikutuksissa on hyvä erottaa kaksi näkökulmaa: tontin oma luonto ja viherratkaisut sekä rakentamisen luontojalanjälki, joka syntyy materiaalien ja energian tuotannossa hankkeen ulkopuolella. Tässä laskennassa keskitytään jälkimmäiseen. Tontin kasvillisuutta tai istutuksia ei työssäni arvioitu, mutta siihen on olemassa jo valmiita hyviä viitekehyksiä, kuten viherkerroinlaskenta.

Analyysi: kaksi suomalaista logistiikkarakennusta

Menetelmääni testattiin kahteen toteutuneeseen logistiikkarakennuskohteeseen. Molemmat olivat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta materiaalivalinnoissa ja energiankäytössä oli eroja. Rakennukset olivat pääosin betonirunkoisia, ja toisessa kohteessa oli lisäksi teräsrakenteita. Molemmissa kohteissa kattorakenteet olivat puuta, mutta muuten puun osuus rakenteissa oli vähäinen. Tässä keskeisiä tutkimustuloksiani:

1. Luontojalanjälki syntyy pääosin ennen rakennuksen käyttöä 

Analyysin perusteella noin 60–64 % luontovaikutuksista syntyy rakennushankkeen materiaali- ja rakennusvaiheessa (A1–A5). Käyttövaiheen (B6) osuus on noin 30 %. Purkuvaiheen vaikutukset kokonaisuuteen jäävät melko vähäisiksi. Luontovaikutukset määräytyvät siis pitkälti jo suunnittelu- ja hankintavaiheessa. Silloin materiaalivalinnoilla on ratkaiseva merkitys. 

2. Materiaalituotanto on merkittävin luontohaitan lähde 

Rakennushankkeiden luontovaikutukset syntyvät erityisesti betonin ja sementin valmistuksesta, metalli- ja teräsosista sekä kiviaineksista. Rakentamisen luontojalanjälkeä pienentävät merkittävästi vähähiilisten materiaalien, kuten kierrätetyn kiviaineksen ja vähähiilisten betonielementtien sekä valmisbetonin käyttö. Huolelliset materiaalivalinnat ovat avain tehokkaaseen luontovaikutusten vähentämiseen. 

3. Ilmastonmuutos ja saasteet ovat suurimmat luontokadon ajurit 

Analyysissä havaittiin, että saasteet ja ilmastonmuutos ovat merkittäviä luontovaikutusten ajureita. Niiden keskinäinen osuus kuitenkin vaihtelee rakennuskohteen mukaan. Materiaalivalinnat vaikuttavat siihen, mikä ajuri korostuu: vähähiiliset materiaalit pienentävät ilmastovaikutusta, mutta voivat lisätä maankäyttöön tai saasteisiin liittyviä vaikutuksia. Siksi rakennushankkeissa on tärkeää tarkastella luontovaikutusten kokonaisuutta ja tehdä materiaalivalinnat niiden perusteella. 

4. Vähähiilisyys ja kiertotalous pienentävät luontojalanjälkeä tehokkaasti 

Rakennushankkeen luontovaikutuksia voidaan tehokkaasti vähentää käyttämällä kierrätettyjä ja vähähiilisiä materiaaleja, optimoimalla materiaalitehokkuutta sekä hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä työmaalla. Nämä keinot pienentävät luontojalanjälkeä jo hankkeen alkuvaiheessa.  Vähähiilisyys tukee usein pienempää luontojalanjälkeä, mutta kyse ei ole täysin yhtenevistä asioista. Vaikutukset voivat vaihdella ratkaisun mukaan.

5. Luontojalanjäljen yksikkö on pieni – mutta sen merkitys suuri 

Luontojalanjäljet osoittavat, että yksittäisen hankkeen vaikutus maailmanlaajuiseen biodiversiteettiin on prosentuaalisesti hyvin pieni. Yhden kohteen osalta 12,4 nBDe eli 0,000001 % ja toisen kohteen osalta 26,3 nBDe eli 0,000003 % maailman lajeista on vaarassa.

On olennaisempaa kuitenkin ymmärtää, mihin kohtiin luontovaikutukset kohdistuvat ja miten niitä voidaan tehokkaasti vähentää esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja kiertotalouden ratkaisuilla. Näin rakennusalalla voidaan vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja pienentää kokonaisvaikutuksia koko toimialan tasolla. 

Mitä voit rakennusalan toimijana tehdä jo nyt?

1. Aseta haitallisten luontovaikutusten minimointi osaksi hankkeen tavoitteita.

2. Ota luontojalanjäljen arviointi ja laskenta osaksi hankkeen päätöksentekoa. 

3. Tee materiaalitehokkuudesta suunnitteluperiaate.

4. Siirry vähähiilisiin ja kierrätettyihin ratkaisuihin.

5. Varmista, että työmaa on vähäpäästöinen.

6. Edistä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia ratkaisuja.

Kohti luontopositiivista rakentamista 

Rakentamisella on heikentävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, mutta sillä on myös mahdollisuus muuttaa suuntaa. Luontojalanjäljen arviointi antaa rakennusalan toimijoille välineen tehdä parempia päätöksiä, ohjata suunnittelua ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat sekä ilmaston että lajiston hyvinvointia. 

Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla, ettei rakentaminen ainoastaan vähennä luontohaittoja. Sen täytyy myös tuottaa nettopositiivista vaikutusta luontoon. 

Tutustu palveluumme:

Luontovaikutusten arviointi ja ohjaus