Sustera starttasi kestävyysraportointityön rytinällä

CSRD:n linjaamat ESRS-standardit ohjaavat kestävyysraportointia

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) eli kestävyysraportointidirektiivi tuo uusia velvoitteita tuhansille yrityksille Suomessa ja Euroopassa.

EU:n tavoitteena on tehdä kestävyysraportoinnista yhtä selkeää ja läpinäkyvää kuin taloudellisten tietojen raportoinnista sekä saada aikaan konkreettista muutosta eurooppalaisten organisaatioiden vastuullisuustyöhön.

CSRD-direktiivi määrittelee aikataulun, kun taas sen sisältämät ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) linjaavat yhteiset suuntaviivat yritysten kestävyystyön edistämiseen ja raportointiin.

ESRS-standardeissa on kaikille yrityksille yhteisten standardien lisäksi kymmenen aihekohtaista standardia, jotka jakautuvat vastuullisuustyön kolmeen perinteiseen pilariin:

• E (ympäristötekijät),
• S (sosiaaliset tekijät) ja
• G (hallinto).

Ympäristötekijöihin liittyvät standardit käsittelevät muun muassa ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemejä sekä resurssien käyttöä ja kiertotaloutta.

Sosiaalisiin tekijöihin liittyvät standardit ottavat puolestaan kantaa esimerkiksi omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.

Kaikki kymmenen aihekohtaista standardia sisältävät lukuisia alateemoja, joista yritysten on tunnistettava oleellisimmat vaikutukset, mahdollisuudet tai riskit.

Kaksoisolennaisuus määrittelee Susteran kestävyystyön sisällön

Aloitimme kestävyysraportointiin liittyvän työskentelyn Susteralla viime keväänä erilaisten työryhmien voimin. Näissä työryhmissä olemme käyneet läpi ESRS-standardien teemat sekä pohtineet aihepiirejä kahdesta erilaisesta näkökulmasta:

1. Minkälaisia vaikutuksia toiminnallamme on aihepiirien osalta ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan (impact materiality)?
2. Minkälaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia voimme kohdata näiden aihepiirien osalta tulevaisuudessa (financial materiality)?

Tätä tarkastelutapaa kutsutaan kaksoisolennaisuuden periaatteeksi, ja se syventää aiheen tarkastelua aikaisemmin tekemäämme GRI-raportointiin (Global Reporting Initiative) verrattuna.

Tunnistettujen kestävyysvaikutusten tärkeyttä arvioidaan muun muassa mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamattomuuden kautta. Lisäksi tunnistettuja vaikutuksia sekä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan eri aikahorisonteilla, mikä tukee strategista ennakointia.

Vaikka CSRD velvoittaa meitä kestävyystyömme syvällisempään tarkasteluun, on aikaisempi GRI-tason vastuullisuusraportointi antanut meille hyvät lähtökohdat työlle.

Syksyllä 2024 työmme jatkuu erityisesti kuiluanalyysin parissa. Sen avulla saamme selkeän käsityksen siitä, mitä dataa meiltä vielä raportointia varten puuttuu ja miten sitä lähdemme keräämään.

Tavoitteenamme on lisäksi osallistaa ja kuulla sidosryhmiämme kaksoisolennaisuustarkastelun viimeistelyssä. Lisäksi jatkamme työskentelyä Rakli:n koordinoimassa hankkeessa kiinteistöalan kestävyysraportointimallin kehittämiseksi.  

Raportointi on väline toiminnan kehittämiseen

Moni yritys on tällä hetkellä alkuvaiheessa raportointidirektiivin vaatimuksiin vastaamisessa. Osalla yrityksistä aihe nostaa pientä ”paniikkia”, kun taas osassa ajatellaan sen sujuvan kevyesti omalla painollaan.

Vaikka CSRD-direktiivi ja sen ESRS-standardit syventävät ja tarkentavat kestävyysraportoinnin sisältöä, on kuitenkin hyvä pitää mielessä niiden perimmäinen tarkoitus: edistää ja vauhdittaa yritysten kestävyystyötä.

CSRD-raportoinnin viitekehyksen selkeyttäminen ja ESRS-standardien läpikahlaaminen kaksoisolennaisuuksineen on vain lähtölaukaus. Todellinen työ alkaa vasta sen jälkeen, sillä direktiivi tuo mukanaan paljon vaatimuksia kestävyystyölle.

Yksi esimerkki on ilmastonmuutosta koskevan standardin (ESRS E1) vaatimus siirtymäsuunnitelman laadinnasta yrityksen päästöjen vähentämiseksi, josta meillä Susteralla SBTi-sitoumuksemme on yksi esimerkki.

Muistetaan siis pitää työskentely mahdollisimman yksinkertaisena ja helposti lähestyttävänä, jotta kokonaisuus ja työskentelyn perimmäinen tavoite pysyy mielessämme kirkkaana.

Kuka on raportointivelvollinen?

• Ensimmäisenä CSRD-direktiivin parissa raportointivelvollisia ovat isot pörssiyhtiöt, jotka ovat jo nyt ei-taloudellisen (NFRD) raportoinnin piirissä. Nämä yli 500 henkilöä työllistävät pörssiyhtiöt raportoivat CSRD-direktiivin mukaiset tiedot keväällä 2025.
• Toisessa vaiheessa direktiivin piiriin tulevat sellaiset yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa vuodessa tai tase yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Näiden yritysten, kuten Susteran, on raportoitava CSRD-direktiivin mukaisesti vuodesta 2025 tilinpäätöksen yhteydessä keväällä 2026.
• Kolmantena vuorossa ovat kaikki listatut pienet ja keskisuuret yritykset, joiden täytyy raportoida vuodesta 2027 lähtien.

Tutustu meihin

Vastuullisuus Susteralla

Vastuullisuus- ja kestävyysraportointi