Yritysvastuun kenttä on murroksessa – mistä nyt puhutaan?
Yritysvastuun kenttä on isossa murroksessa tällä hetkellä, ja se herättää yrityksissä paljon ajatuksia. Mistä kaikesta tällä hetkellä puhutaan? Miten asioihin suhtaudutaan?

Olen päässyt loppuvuoden ja alkukevään aikana keskustelemaan aiheista monien eri yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Koostin alle omia ajatuksiani näiden keskusteluiden pohjalta.
Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) herättää ristiriitaisia ajatuksia
Moni yritys on tietoinen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja sen standardien (ESRS) voimaantulosta. Yksinkertaistettuna CSRD-direktiivi linjaa aikataulun ja ESRS-standardit yhteiset suuntaviivat yritysvastuusta raportointiin. Direktiivin myötä ei tulla enää puhumaan yritysvastuuraportoinnista vaan termi muuttuu kestävyysraportoinniksi.
Osassa yrityksiä aihe nostaa pientä ”paniikkia”, kun taas osassa ajatellaan raportoinnin sujuvan hyvinkin kevyesti omalla painollaan. Neuvoisin noudattamaan tässä kultaista keskitietä – asiasta ei kannata ottaa paniikkia, mutta raportointiin on syytä valmistautua hyvissä ajoin riittävillä resursseilla. Nyt on viimeistään aika tunnistaa yrityksen olennaiset vastuullisuusnäkökulmat ja miettiä, miten näihin liittyvä datan keruu saadaan mahdollisimman yksinkertaiseksi.
EU-taksonomia on sekava kokonaisuus
Käsikädessä kestävyysraportoinnin kanssa kulkee EU-taksonomia. Tiesitkö, että CSRD:n tullessa voimaan yrityksen on raportoitava myös taksonomiastaan? EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka linjaa tietyt kriteerit yritysten kestävyystyölle erityisesti ympäristönäkökulmasta. Kun kestävyysraportoinnissa kerrotaan asioista, mittaa EU-taksonomia puolestaan tiettyjen kriteerien täyttymistä prosentuaalisen arvioinnin kautta.
EU-taksonomian kokonaisuus tuntuu olevan monelle todella sekava, sillä täytettävät kriteerit vaihtelevat toimialakohtaisesti ja luokittelujärjestelmään tulee jatkuvasti uusia toimialoja ja kriteereitä. Huomio kiinnittyy usein ympäristökriteereihin sosiaalisten minimikriteerien jäädessä vähemmälle huomiolle. Tiesitkö, että vaatimusten mukaan teillä täytyisi olla laadittuna Code of Conduct tai Supplier Code of Conduct? Entä oletteko tunnistaneet ja arvioineet toimintanne sosiaaliset riskit?
Vaikuttavuustyö nostaa päätään
Seitsemän vuotta sitten EcoRealilla aloittaessani moni yritys sai kilpailuetua muista toimijoista tunnistamalla toimintansa haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja vähentämällä niitä systemaattisesti. Nykyään tämä ns. perinteinen ESG-vastuullisuus on jo raportointivaatimusten myötä ”pakollista” ja kilpailuedun saaminen on muuttanut muotoaan. Nykyään kilpailuetu syntyy yritysten vaikuttavuudesta.
Vaikuttavuudella tarkoitan sitä, kun yritys tunnistaa oman liiketoimintansa tuottaman lisäarvon ympäristölle, yhteiskunnalle ja ihmisille (osa puhuu tästä kädenjälkenä). Parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa tämä saa yrityksen kehittämään uutta ja muista toimijoista poikkeavaa kestävyysnäkökulmat huomioivaa liiketoimintaa, joka luo selkeää kilpailuetua muihin verrattuna. Haasteena on saada vaikuttavuustyö konkreettiselle ja ymmärrettävälle tasolle, ja tätä teemmekin tällä hetkellä yhdessä edelläkävijäyritysten kanssa.
Avaisin mielelläni edellä koostamiani teemoja paljon enemmänkin, mutta askel kerrallaan. Tiedossa on kevään aikana yritysvastuun blogisarja, jossa tullaan avaamaan tarkemmalla tasolla yritysten näkökulmasta kestävyysraportointia, EU-taksonomiaa ja vaikuttavuustyöskentelyä. Pistä blogi siis seurantaan, niin saat konkreettiset askeleet näiden asioiden edistämiseen yrityksessäsi!
Kirjoittaja

Lotta Kauppinen
vastuullisuuspäällikkö
Lue myös

Miten EPBD:n uudistus vaikuttaa sähköautojen latauspaikkoihin?

Näin onnistut taloyhtiön remonttien yhdistämisessä

Rakentamisvaihe osana rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.