Liikuntakeskus Pajulahden kiinteistöjen kunnon kartoittaminen auttoi kaavamuutoksessa

Liikuntakeskuksen rakennuskantaa kunnossapidetään säännöllisesti

Pajulahti on vuonna 1929 perustettu urheiluopisto ja vapaa-ajan liikuntakeskus. Se on myös Suomen ainoa Suomen Olympiakomitean ja Suomen Paralympiakomitean virallinen valmennuskeskus. Pajulahden toiminnan omistaa Urheiluopistosäätiö.

Pajulahti käsittää kaiken kaikkiaan 29 majoitukseen ja urheiluun tarkoitettua rakennusta. Alueella on myös ravintola.

Vaikka alueella on yhteensä 44 000 rakennettua neliötä ja noin 150 hehtaarin maa-alue, Pajulahden kiinteistönpito on aina ollut suunnitelmallista. Siitä pitää huolen Pajulahden isännöitsijä Esko Ihamäki.

”Minulla on aina ollut selkeä suunnitelma alueen rakennusten kehittämiseen. Sen toiminnan kolmen kärkenä on: mitä kehitetään, mitä uusitaan ja mitä pidetään”, summaa Ihamäki.

Kuntoarvion taustalla huonokuntoisten rakennusten purkaminen

”Tällä kertaa olemme tekemässä kaavamuutosta. Tahtotilani olisi purkaa kaksi rakennusta ja rakentaa niiden tilalle uudet. Ne eivät enää palvele tarkoitusta”, sanoo Ihamäki.

Museoviraston kanssa käyty keskustelu rakennusten suojelemisesta hidasti jonkin verran prosessia. Kuntoarvion ja erinäisten muiden tutkimusten jälkeen suojelulle ei kuitenkaan todettu olevan tarvetta.

”Muut alueen rakennukset olisi tarkoitus tutkia myöhemmin. Tutkimukset ovat siirtyneet, koska tulevaisuuden suunnitelmiin vaikuttaa nyt käsillä oleva Pajulahden ja Kisakallion yhdistymisprosessi”, jatkaa Ihamäki.

Kuntoarviossa tutkittiin kaksi rakennusta

Susteran kuntoarvio kohdistui Nikula-halliin ja Silmu 2 -majoitusrakennukseen. Halli on vuonna 1959 rakennettu kamppailulajikeskus. Majoitusrakennus on rakennettu vuonna 1951.

Kuntoarvio toteutettiin kolmihenkisen asiantuntijaryhmän voimin. Ihamäki oli kiinteistökierroksella mukana.

Kiinteistökierroksen lisäksi Susteran kuntoarviossa tutustutaan kiinteistön historiaan ja piirustuksiin sekä laaditaan käyttäjäkysely. Tietojen pohjalta muodostetaan 10 vuoden pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS. Tulokset kootaan kuvalliseen raporttiin.

Keskeisimmät tulokset

”Kummankin rakennuksen osalta tunnistettiin tarve täydelliselle peruskorjaukselle, jos rakennuksien käyttöä vielä jatketaan”, sanoo yksi kuntoarvion laatineista Susteran asiantuntijoista Mika Blom.

”Kuntoarvion teettäminen vahvisti omaa käsitystä rakennusten kunnosta. Sain sen tuloksen, jota osasin itsekin arvioida”, sanoo Ihamäki.

Susteran ammattitaito saa kiitosta

”Olen jo aiemmin tehnyt Susteran kanssa yhteistyötä, mutta kuntoarvio oli heidän kanssaan ensimmäinen. Kuntoarvio meni hienosti, porukka oli ammattitaitoista ja prosessi eteni tehokkaasti”, kertoo Ihamäki.

”Pajulahti puitteineen oli mieleenpainuva paikka. Hienoa, että kuntoarvio vahvisti asiakkaan jo tietämän rakennusten kunnon ja auttoi siten alueen jatkokehitystyön etenemisessä”, sanoo Blom.

Liittyvät palvelut

Kuntoarvio