Yritysvastuun kenttä on murroksessa – mistä nyt puhutaan?

Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) herättää ristiriitaisia ajatuksia

Moni yritys on tietoinen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja sen standardien (ESRS) voimaantulosta. Yksinkertaistettuna CSRD-direktiivi linjaa aikataulun ja ESRS-standardit yhteiset suuntaviivat yritysvastuusta raportointiin.

Direktiivin myötä ei tulla enää puhumaan yritysvastuuraportoinnista vaan termi muuttuu kestävyysraportoinniksi.

Osassa yrityksiä aihe nostaa pientä ”paniikkia”, kun taas osassa ajatellaan raportoinnin sujuvan hyvinkin kevyesti omalla painollaan. Neuvoisin noudattamaan tässä kultaista keskitietä – asiasta ei kannata ottaa paniikkia, mutta raportointiin on syytä valmistautua hyvissä ajoin riittävillä resursseilla.

Nyt on viimeistään aika tunnistaa yrityksen olennaiset vastuullisuusnäkökulmat ja miettiä, miten näihin liittyvä datan keruu saadaan mahdollisimman yksinkertaiseksi.

EU-taksonomia on sekava kokonaisuus

Käsikädessä kestävyysraportoinnin kanssa kulkee EU-taksonomiaraportointi. Tiesitkö, että CSRD:n tullessa voimaan yrityksen on raportoitava myös taksonomiastaan?

EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka linjaa tietyt kriteerit yritysten kestävyystyölle erityisesti ympäristönäkökulmasta. Kun kestävyysraportoinnissa kerrotaan asioista, mittaa EU-taksonomia puolestaan tiettyjen kriteerien täyttymistä prosentuaalisen arvioinnin kautta.

EU-taksonomian kokonaisuus tuntuu olevan monelle todella sekava, sillä täytettävät kriteerit vaihtelevat toimialakohtaisesti, ja luokittelujärjestelmään tulee jatkuvasti uusia toimialoja ja kriteereitä.

Huomio kiinnittyy usein ympäristökriteereihin sosiaalisten minimikriteerien jäädessä vähemmälle huomiolle.

Tiesitkö, että vaatimusten mukaan teillä täytyisi olla laadittuna Code of Conduct tai Supplier Code of Conduct? Entä oletteko tunnistaneet ja arvioineet toimintanne sosiaaliset riskit?

Vaikuttavuustyö nostaa päätään

Aloittaessani työskentelyn yritysvastuun parissa lähes kahdeksan vuotta sitten, moni yritys sai kilpailuetua muista toimijoista tunnistamalla toimintansa haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja vähentämällä niitä systemaattisesti.

Nykyään tämä ns. perinteinen ESG-vastuullisuus on jo ”pakollista”, ja kilpailuedun saaminen on muuttanut muotoaan. Nykyään kilpailuetu syntyy yritysten vaikuttavuudesta.

Vaikuttavuudella tarkoitan sitä, kun yritys tunnistaa oman liiketoimintansa tuottaman lisäarvon ympäristölle, yhteiskunnalle ja ihmisille (osa puhuu tästä kädenjälkenä).

Parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa tämä saa yrityksen kehittämään uutta ja muista toimijoista poikkeavaa, kestävyysnäkökulmat huomioivaa liiketoimintaa, joka luo selkeää kilpailuetua muihin verrattuna.

Haasteena on saada vaikuttavuustyö konkreettiselle ja ymmärrettävälle tasolle, ja tätä teemmekin Susteralla tällä hetkellä yhdessä edelläkävijäyritysten kanssa.

Avaisin mielelläni edellä koostamiani teemoja paljon enemmänkin, mutta askel kerrallaan. Seuraa siis jatkossa blogejamme, jotta pysyt kärryillä uusista tuulista ja askeleista kestävyysasioiden edistämiseen yrityksessäsi!

Joko muuten huomasit LinkedInistä vastuullisuustyössä alkuun auttavan minioppaamme?

Liittyvät palvelut

Vastuullisuus- ja kestävyysraportointi

EU-taksonomiapalvelut