EU-taksonomian mukainen ilmastoriskiselvitys ja sen hyödyt
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on EU-taksonomiakriteereissä kaikille toimialoille yhteisenä DNSH-vaatimuksena (engl. Do No Significant Harm eli ei merkittävää haittaa -periaate). Käytännössä vaatimus tarkoittaa ilmastoriskiselvityksen laatimista.
Tarkasteltavat riskit ovat aina samat: se, miltä kannalta asiaa katsotaan, riippuu toimialasta. Kiinteistön omistamisen ja rakentamisen sekä laajamittaisen korjaamisen osalta hankkeelle tulee aina laatia ilmastoriskiselvitys, jotta hanke voi olla taksonomiavaatimusten mukainen.
Meillä Susteralla selvityksiä on laadittu
- uusien kiinteistön rakentamisen (7.1),
- olemassa olevien rakennusten korjaamisen (7.2) sekä
- kiinteistön omistamisen (7.7) vaatimusten näkökulmasta.
Tarkastelussa taksonomiavaatimusten mukaiset akuutit ja krooniset ilmastoriskit
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvittavat toimenpiteet selvitetään ilmastoriskiselvityksellä, jossa tarkastellaan taksonomiavaatimusten mukaisia akuutteja ja kroonisia ilmastoriskejä.
Näitä ovat esimerkiksi lämpötilan ja tuuliolojen muutokset, merenpinnan kohoaminen, maaperän eroosio, sadeolojen ja -määrien muutokset, sekä lämpöaallot, myrskyt, kuivuus ja maansortumat.
Ilmastoriskiselvityksen laatimisessa käytetään kohdekohtaista tietoa rakenteista, teknisistä järjestelmistä ja kiinteistön ylläpidosta sekä julkista dataa eri lähteistä, kuten tulvakarttoja ja alueellisia lämpöennusteita.
Jokainen riski tutkitaan erikseen, ja sen todennäköisyys ja seurauksen voimakkuus arvioidaan. Tämän jälkeen kohonneiden riskien osalta selvitetään niiden mahdolliset vaikutukset kiinteistölle.
Lopputuloksena saadaan selvitys, josta käy ilmi, mitkä listatuista ilmastoriskeistä ovat kohteelle oleellisia sekä toimenpide-ehdotuksia, kuinka näihin riskeihin varaudutaan.
Rakennushankkeessa varautuminen tehdään rakennusvaiheessa, ja muissa tapauksissa kiinteistön omistajalla on viisi vuotta aikaa toteuttaa esitetyt toimenpide-ehdotukset.
Jäähdytystarve lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa
Tiedossa on, että Suomessa vuoden keskilämpötila tulee kohoamaan, hellejaksot lisääntyvät sekä myös sademäärät ja pilvisyys lisääntyvät.
Rakennuksille tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli halutaan säilyttää sama sisäilman laatutaso kuin mihin nyt on totuttu, jäähdytystarve lisääntyy meilläkin tulevaisuudessa.
Rakenteet joutuvat suuremmalle kosteusrasitukselle, ja niiden kuivuminen heikkenee. Tämä puolestaan aiheuttaa kiinteistön ylläpidolle kohonneita korjauskustannuksia ja vaatii rakenteiden sekä hulevesijärjestelmien kunnon tarkempaa seurantaa.
Rakennusvaiheessa ilmastoriskiselvityksen laatiminen ja sopeutumisehdotusten toteuttaminen voi säästää merkittävästi kustannuksia rakennuksen käyttöjaksolla, kun muun muassa tulevaan lisääntyneeseen jäähdytystarpeeseen sekä suurempiin sademääriin on varauduttu jo rakennusaikana.
Jäikö jokin mietityttämään? Ota yhteyttä, me autamme!
Tutustu palveluumme:
Ota yhteyttä
Noora Virta
Johtava asiantuntija, tiimipäällikkö
Lue myös
Uusi rakentamislaki – digitalisaatiota ja materiaalitehokkuutta
Asennusvaiheen virhe rikkoo 2000-luvun taloyhtiöiden valurautaisia putkia
EU-taksonomia haastaa kiinteistönomistajat investoimaan energiatehokkuusinvestointeihin ja varautumaan ilmastoriskeihin
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.