Taloyhtiön energiatehokkuus uudelle tasolle – Asunto Oy Hiihtomäentie 21 maalämpöhankkeen asiantuntijana

Asunto Oy Hiihtomäentie 21 päätti vaihtaa lämmitysjärjestelmän kaukolämmöstä maalämpöön. Taustalla oli toive pienemmistä energiakustannuksista. Sustera vastasi hankkeen energiansäästökartoituksesta ja -avustuslaskennasta sekä maalämpöjärjestelmän suunnittelusta, projektinjohdosta ja valvonnasta. Myös energiatodistus päivitettiin hankkeen yhteydessä.

Asunto Oy Hiihtomäentie 21 päätti vaihtaa lämmitysjärjestelmän maalämpöön.

Sisällys

Remontin kohteena 1950-luvun kerrostalo

Asunto Oy Hiihtomäentie 21 sijaitsee Helsingin Herttoniemessä. Taloyhtiö on valmistunut vuonna 1956. Yhtiö koostuu yhdestä 5-kerroksisesta asuinkerrostalosta, jossa on 48 asuinhuoneistoa. Rakennuksessa on lisäksi kellarikerros, jossa sijaitsevat muun muassa tekniset tilat kuten lämmönjakohuone.

Taloyhtiön viimeisin remontti on vuodelta 2010. Silloin suoritettiin linjasaneeraus, jossa tyypillisesti uusitaan rakennuksen käyttövesi-, viemäri- ja lämpöjohtoputket sekä usein myös sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät.

Hanke vaihe vaiheelta

Maalämpöhankkeen suunnittelu aloitettiin vuoden 2021 huhtikuussa ja suunnittelu valmistui kesäkuussa 2021. Susteran suunnitteluryhmään kuului LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelija. LVI-suunnittelija toimi myös hankkeen projektinjohtajana ja valvojana.

Työmaavaihe alkoi vuoden 2022 elokuussa energiakentän porauksilla ja maalämpöpumput käynnistettiin saman vuoden joulukuussa.

Päätös energiasaneeraushankkeeseen ryhtymisestä tehtiin energiansäästökartoituksen laskelmien avulla. Hankkeen kannalta tärkeimpiä tietoja olivat muun muassa laskennalliset energiansäästöt, hankkeen takaisinmaksuaika ja kannattavuuslaskelmat.

Maalämpöhankkeen sisältö

Urakka sisälsi maalämpöjärjestelmän asennuksen sähkötöineen. Myös sähköautojen latauksille tehtiin samassa yhteydessä parkkipaikalle kaapelivaraus.

Rakennustekniset työt sisälsivät lämmönjakohuoneen muutostyöt, kuten lattian pinnoituksen sekä äänenvaimennusalakaton rakentamisen.

”Kiinteistön alkuperäinen lämmitysjärjestelmä oli öljylämmitys, joten lämmönjakohuone oli riittävän tilava uudelle maalämpöjärjestelmälle ja sen vaatimalle omalle ryhmäkeskukselle. Tämä mahdollisti sen, että uusi laitteisto voitiin rakentaa vanhan kaukolämpökeskuksen viereen ja järjestelmän vaihdoksen aiheuttama käyttökatko oli hyvin lyhyt”, sanoo hankkeen LVI-suunnittelijana ja projektipäällikkönä toiminut Kalle Keski-Opas Susteralta.

”Tontille porattiin kahdeksan noin 380 metrin energiakaivoa. Sähkötöiden osalta korotettiin sähköliittymä vastaamaan maalämmön tehontarpeita, uusittiin tonttikaapeli sekä pääkeskus”, jatkaa Keski-Opas.

Remonttien yhdistäminen suositeltavaa

Usein maalämpöremontin yhteydessä tehtävät muut remontit tukevat toisiaan ja tuovat kustannussäästöjä.

”Asunto Oy Hiihtomäentie 21 oli hyvin hoidettu ja linjasaneeraus oli valmistunut vuonna 2010, joten tässä yhteydessä ei ollut tarvetta muille maalämmön yhteydessä tehtäville remonteille, josta olisi saatu synergiaa”, sanoo Keski-Opas.


Lue myös

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.