Kaikki on hyvin niin kauan kuin ilmanvaihto toimii
Kun rakennuksen ilmanvaihto toimii, siihen ei juuri kiinnitä huomiota. Talvella energiankulutuksen huippukuukausina, jolloin kaikki säästökeinot tulee otettua käyttöön, voi mieleen helposti nousta ajatus, mitäpä jos ilmanvaihtokoneen laittaisi kiinni. Sekin kun kuluttaa sähköä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksissa tuloilmaventtiileistä tuleva ilma tuntuu kylmältä – mitä järkeä on päästää sisään kylmää ilmaa, jota joutuu lämmittämään kalliilla sähköllä? Kun tässä kohtaa energiansäästötalkoita tingitään monesta asiasta, niin miksipä ei myös raikkaasta hengitysilmasta.
Kyllä kai sitä vähän huonommallakin sisäilmalla talven kylmimmät kuukaudet pärjää?
Ilmanvaihto on kuitenkin tärkeä osa rakennusta, ja raikasta hengitysilmaa tarvitaan rakennusten sisällä myös talvisin. Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia niin rakennukselle kuin sen käyttäjällekin.
Pienennä ilmanvaihtoa vain hallitusti, älä pysäytä
Jos ilmanvaihdon pienentämistä harkitaan energiasyistä, toiminta-asetusten muuttamisen pitää olla hallittua ja tasapainoista. Ilmanvaihtoa ei voi pysäyttää tai tuloilmaventtiileitä tukkia.
llman pitää vaihtua tiloissa riittävästi tai muuten sisäilman hiilidioksidipitoisuus nousee. Jos pitoisuudet nousevat korkeiksi, tilojen käyttäjät voivat alkaa oireilla.
Ei ole kovin poikkeuksellista, että oleskelutilaksi muutetaan huoneita, joihin ei johdu tuloilmaa lainkaan.
Joskus tällaiseen tunteeseen voi havahtua yön jälkeen: suljetun oven takana nukkuessa makuuhuoneen ilma on pysähtynyttä ja paksua, eikä hajukaan ole raikas. Kun tällaista ilmaa on hengittänyt yön ajan, olo ei välttämättä ole kovin levännyt aamulla.
Jatkuva väsymys, uupumus ja päänsärkyinen olo voi johtua siitä, että ilmanvaihto ei toimi riittävällä tasolla.
Huomioi, että ilmanvaihto riittää kaikille samassa tilassa oleville
Vastaavaan tunteeseen hapen loppumisesta ja paksusta ilmasta voi törmätä kouluissa tai päiväkodeissa, joissa ryhmäkoko on huomaamatta kasvanut suuremmaksi kuin mihin tilan ilmanvaihto on mitoitettu. Sama on toimistoissa, joissa alun perin yhden hengen käyttöön tarkoitetussa toimistohuoneessa työskenteleekin samanaikaisesti kaksi tai kolme henkilöä.
Olisikin tärkeää aina huomioida tilaan mahtuvien henkilöiden lisäksi se, montako henkilöä tilassa voi oleskella yhtäaikaisesti, jotta tilan ilmanvaihto riittää kaikille.
Joskus ilmanvaihdon suunnittelu on unohtunut kokonaan. Ei ole kovin poikkeuksellista, että oleskelutilaksi muutetaan huoneita, joihin ei johdu tuloilmaa lainkaan. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi kotien varastotiloihin tehdyt etätyötoimistot tai toimistotiloissa tehdyt huonejakomuutokset, joissa olemassa olevaa ilmanvaihtoa ei ole muutettu vastaamaan uutta väliseinäjakoa.
Tällaisissa tilanteissa, joissa esimerkiksi isoja huoneita on jaettu kahdeksi uudeksi huoneeksi, tulo- ja poistoilman pääte-elimet ovat jääneet vanhoille paikoilleen ja osa uusista huoneista on jäänyt ilman tulo- ja poistoilmanvaihtoa.
Ei-hallittu tuloilma tuo epäpuhtauksia sisäilmaan
On tärkeää, että ilmanvaihto pidetään kaikissa rakennuksissa riittävänä energiakriisistä huolimatta. Ilmanvaihdon pitää olla suhteutettu tilojen käyttöön ja käyttäjämäärään, eikä rakennuksen ilmanvaihtoa kannata sammuttaa kokonaan, vaikka tiloissa ei oleskella.
Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia sekä kosteutta ja tuoda tilalle raikasta, puhdasta ilmaa. Poistoilmanvaihto ja tuloilmanvaihto ovat siis kuin käsi kädessä kulkevat kaverukset, joista molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä.
Kun molemmat hoitavat tehtävänsä, ilmanvaihto pysyy suunnitellussa tasapainossa. Jos toinen lipsuu hommastaan, tai sen toiminta estetään, ilmanvaihto menee sekaisin.
Jos tilan poistoilmanvaihto on päällä mutta tuloilmanvaihto ei toimi, uutta ilmaa ei pääse sisätiloihin sieltä, mistä sen on suunniteltu tulevan. Rakennuksesta poistuva ilma aiheuttaa rakennukseen alipaineen, jonka vuoksi tilaan pyrkii tulemaan ilmaa mitä reittejä pitkin tahansa.
Rakennus on tuskin koskaan niin tiivis, etteikö joku ilmankulkeutumisreitti löytyisi. Korvausilmaa tulee rakenteiden läpi tai vaikka maaperästä lattiaan tehtyjen läpivientien reunoilta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ilma tulee ei-hallitusti rakenteista ja on epäpuhdasta.
Epäpuhdas ilma tuo mukaan riskin sisäilmaongelman syntymiselle
Yksi yksinkertaistettu mutta keskeinen ajatus sisäilmaan liittyen on se, että niin kauan kun ”pöpöillä” eli epäpuhtauksilla ei ole pääsyä sisäilmaan, meillä ei ole sisäilmaongelmaa. Jos taas rakenteiden kautta tulee epäpuhdasta ilmaa sisäilmaan, meillä on iso riski myös sisäilmaongelman syntymiseen.
Tästä syystä ilmanvaihdon säätöä tai kokonaan sulkemista harkittaessa on tarpeen hetki miettiä, mihin kaikkeen pieneltä tuntuva teko vaikuttaa.
Jos tuloilmaa tulee rakennukseen, mutta poistoilmanvaihto ei toimi, epäpuhtaudet kertyvät sisäilmaan, eikä tila tuuletu. Tiloja käyttävät ihmiset tuottavat suuren osan sisäilmaan kertyvistä epäpuhtauksista, jotka poistoilmanvaihdon kuuluisi viedä pois.
Myös eri materiaalit tuottavat sisäilmaan omat lisänsä, joiden tuulettuminen poistoilmanvaihdon avulla on tärkeää. Lisäksi poistoilmanvaihdon tärkeimpiä tehtäviä on kuljettaa pois kosteus, jota meistä ihmisistä ja toiminnastamme syntyy.
Sisäilmasta kosteus kertyy rakenteiden pinnoille ja myös pintamateriaalia syvemmälle eristekerroksiin, joista vaurioitumisen syntymistä ja etenemistä on vaikeampi huomata.
Muista huolehtia suodattimien puhtaudesta, mittauta tarvittaessa
Jotta ongelmilta vältytään, ilmanvaihdon pitää olla päällä, sitä pitää huoltaa ja se pitää olla säädetty oikein. Likaisten suodattimien kautta tuleva ilma ei ole puhdasta, eikä ilmavirta ole tehokas likakerroksen läpi.
Liiallinen ilmanvaihtokaan ei ole järkevää. Ilmanvaihdon säätö vaatii kuitenkin ymmärrystä siitä, mikä on riittävä ilmanvaihdon määrä, mihin kaikkeen ilmanvaihto vaikuttaa ja mikä kaikki vaikuttaa ilmanvaihtoon.
Pelkän ilmanvaihdon sijaan oleellisempaa olisikin keskittyä tilojen kokonaishallintaan.
Sisäilmasta pystytään mittaamaan ilmanvaihdon toimintaan liittyviä olosuhteita, kuten lämpötilaa, ilman kosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta. Mittaamaan pystytään myös tilojen välisiä paine-eroja sekä rakennuksen sisätilojen paine-eroa ulkoilmaan nähden.
Toisinaan mittauksia tehdään hetkellisinä mittauksina, jolloin asiantuntija tekee mittaukset paikan päällä kohdekäynnin aikana. Tällä ei kuitenkaan voida saada kokonaiskuvaa olosuhteiden muutoksista eri käyttötilanteissa ja vuorokauden aikoina. Näin käy etenkin silloin, jos ilmanvaihtoa on yöaikaan säädetty toimimaan eri tavalla kuin aiemmin tai se sammutetaan yöksi kokonaan.
Mittaukset voidaan tehdä myös tallentavina mittauksina, jolloin mittalaitteet asetetaan tiloihin ja olosuhteita seurataan esimerkiksi viikosta kahteen viikkoon.
Tällaisen mittausdatan jälkeen voidaan arvioida, onko sisäilman olosuhteet riittävällä tasolla, vai vaativatko ne säätöä. Vaihtoehtoisesti voidaan myös arvioida, miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet olosuhteisiin.
Pelkän ilmanvaihdon sijaan oleellisempaa olisikin keskittyä tilojen kokonaishallintaan, olipa kyseessä sitten iso koulu tai pieni omakotitalo.