Ympäristöystävällinen suunnittelu kattaa kiinteistön koko elinkaaren

Ympäristöä säästetään kaikissa elinkaaren vaiheissa

Kestävä rakennussuunnittelu tarkoittaa sitä, että ympäristönäkökulma otetaan alusta asti olennaiseksi osaksi kiinteistön suunnittelua koko sen elinkaaren ajalta, ei pelkästään kustannustehokkuutta. Usein nämä kaksi tavoitetta kulkevat kuitenkin käsi kädessä, esimerkiksi energiatehokkuuden lisääntyessä säästetään kustannuksia sekä ympäristöä.

Rakennuksen elinkaari sisältää käyttöä edeltävän vaiheen, käyttövaiheen ja purkamisvaiheen. Jokainen vaihe aiheuttaa erilaisia ympäristövaikutuksia, mutta niiden määrään ja laajuuteen voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla. Joskus eri tavoitteet voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa, minkä takia täytyy arvioida, mistä syntyvät vaikutukset ovat merkittävimpiä.

Elinkaariajattelulla voidaan myös perustella rakennusvaiheessa isommat kustannukset ja suuremmat panostukset ympäristön hyvinvoinnin eteen, sillä investointi saadaan takaisin pitkällä aikavälillä, koko elinkaaren ajanjaksoa tarkastellessa.

Elinkaarisuunnittelun alussa korostuvat materiaalivalinnat

Elinkaarisuunnittelu ottaa huomioon rakennuksen koko elinkaaren. Rakennuksen elinkaari alkaa käyttöä edeltävästä vaiheesta, joka sisältää tuotevaiheen ja rakennusvaiheen. Tuotevaihe sisältää suunnittelun ja vaiheen pääosassa on rakennusmateriaalien valinta.

Kiinteistön energiatehokkuudelle kannattaa asettaa tässä vaiheessa jo tavoitteet, sillä energiankulutus muodostaa suurimman osan käyttövaiheen ympäristövaikutuksista.

Energiatehokkuuteen on panostettu viime vuosina paljon, minkä takia materiaalivalintojen merkitys on kasvanut. Materiaalien tulisi olla vähän ympäristöä kuormittavia, pitkäikäisiä ja turvallisia. Materiaalivalinnat vaikuttavat paljon esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Suunnittelijan täytyy osata hyödyntää materiaalien ekologiset ja elinkaariominaisuudet. Valintojen vaikutus hiilijalanjälkeen voidaan suunnitteluvaiheessa laskea. Suunnittelussa arvioidaan myös erilaisia riskejä ja virhetilanteita sekä sitä, miten eri rakenteet tai materiaalit toimivat niissä.

Suunnittelulla pyritään pitkäikäisyyteen ja joustavuuteen

Ympäristöystävällinen suunnittelu huomioi myös kiinteistön käyttöiän. Tavoitteena on, että kiinteistöistä tulee mahdollisimman pitkäikäisiä ja niin, että muutokset ja ylläpito tulevaisuudessa on mahdollisimman kustannustehokasta.

Eri rakenteiden ja kiinteistön osien tulee olla korjattavissa, jotta mahdollisimman monet käyttäjät pääsevät nauttimaan ja käyttämään kiinteistöä turvallisesti pitkän elinkaaren ja käyttöiän takia.

Muuntojoustavuus ja rakennuksen muunneltavuus tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Tämä tarkoittaa rakennuksen kykyä joustaa toisenlaiseen käyttötarkoituksen, mihin se on alun perin suunniteltu. Jos rakennus ei jousta, katsotaan sen tulleen käyttöikänsä päähän tai olevan vanhanaikainen, mikä vaatii mittavia muutostöitä.

Muuntojoustavuus mahdollistetaan esimerkiksi avoimien ja laajojen tilojen avulla, jotka ovat hyvin muunneltavissa ja monikäyttöisiä. Suunnittelussa tuleekin ennakoida ja huomioida mahdollinen vaihtoehtoinen käyttötarkoitus ja muutostarpeet.

Yleisesti ottaen toimistotilat suunnitellaan tällä hetkellä enemmän muunneltavammaksi kuin taas esimerkiksi asuinrakennukset.

Rakennuksen käytössä kuluu eniten energiaa

Käyttövaiheen suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat energiankäytöstä. Rakennus- ja kiinteistöala kuluttaa noin 40% koko Suomen energiasta.

Asunnoissa suuri osa energiasta kuluu lämmitykseen. Suomessa tehdään tällä hetkellä esimerkiksi taloyhtiöille energiaremontteja, joissa muutetaan kiinteistöjä energiatehokkaammaksi ja vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Tärkeää on ottaa nämä asiat huomioon, kun taloyhtiössä suunnitellaan suuria korjaus- ja muutostöitä.

Käytön aikana oleellista on myös käyttäjän viihtyvyys. Esimerkiksi valitut materiaalivalinnat vaikuttavat lämpöviihtyvyyteen, tilan akustiikkaan sekä paloturvallisuuteen. Hyvällä suunnittelulla viihtyisä ja terveellinen sisäilmasto voidaan saavuttaa alhaisella energiankulutuksella.

Purkuvaiheessa materiaalien kierrätettävyys nousee ajankohtaiseksi asiaksi. Kierrätys voidaan jakaa uudelleenkäyttöön ja uusiokäyttöön. Uudelleenkäytössä rakennusosa kierrätetään niin, että sitä käytetään uudelleen samaan käyttötarkoitukseen. Uusiokäytössä taas rakennusosaa tai materiaalia hyötykäytetään muussa käyttötarkoituksessa.

Huomioimalla kierrätettävyys ja kiertotalousajattelu rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa mahdollistetaan purkuvaiheen korkea kierrätysaste.

Liittyvät palvelut

Energia- ja elinkaarisuunnittelu

Rakennusten hiilijalanjälkipalvelut

Kiertotalouspalvelut