Jopa 60 prosenttia pientalojen tasakatoista vaatii tarkempaa kunnon tutkimista

1970-luku oli tasakattorakenteiden rakentamisen kulta-aikaa. Jo edellisellä vuosikymmenellä haluttiin rakentaa yksinkertaisempaa ja matalampaa talomallia, mihin aiemmin oltiin totuttu, mutta 1970-luvulla rakennetuissa pientaloissa matalat kattoratkaisut olivat todella yleisiä.

Tämä ilmenee myös Raksystemsin tekemistä kuntotarkastuksista: jopa 70 prosentissa kuntotarkastetuista, 1970-luvulla rakennetuista pientaloista on tasakatto. Vielä 1980-luvun alussa kattomalli oli suhteellisen yleinen, mutta ajan kuluessa rakentamisen trendit muuttuivat.

Tasakatto luokitellaan riskirakenteeksi sen tuulettumattomuuden tai heikosti tuulettuvuuden vuoksi, joten kosteusvaurioriski on suuri. Sen kuntoa on myös hyvin vaikea tarkastaa muuten kuin pistokokeenomaisesti avaamalla rakenteita.

Tilastoimme kuntotarkastuksella havaittujen riskirakenteiden kuntoa, ja niiden valossa voidaan todeta, että jopa 60 prosenttia tasakatoista vaatii lisätutkimuksia.

Yksi tasakattojen ongelma on tuuletuksen puutteellisuus

Tasakatot rakennettiin pääosin 1970-luvulla niin sanotusta rättihuovasta, jonka tekninen käyttöikä oli vain 20 vuotta. Nämä vanhat katot on jo remontoitu uudestaan tai alkuperäisinä aiheuttavat nykypäivänä suuren riskin rakennukselle ja sen käyttäjille.

Kyseinen rakennusmateriaali ei nykytietämyksen mukaan ole laadukas eikä kestä aikaa tarpeeksi. Tänä päivänä tasakattomateriaalina käytetään kumibitumikermiä, jonka tekninen käyttöikä on jopa 30 vuotta. 

Katteen ikääntyminen lisää vesivuotoriskejä.

Toinen tasakattojen riskitekijä on tuuletuksen puutteellisuus: lämmöneristeen ja vesikatteen väliin jää vain vähän tuuletusrakoa, jolloin sisäilman kosteus voi tiivistyä kylmiin kattorakenteisiin aiheuttaen niihin kosteusvaurion.

Tästä syystä onkin erityisen tärkeää muistaa tarkastaa kattoremontin yhteydessä aina myös katon alusrakenteet ja niiden kunto.

Tasakattoa on vaikea tarkastaa – kuntotarkastuksella tehdään rakenneavaus

Tasakattorakenteen sisään ei ole näköyhteyttä, joten sen tarkastaminen esimerkiksi kuntotarkastuksella on hankalaa. Kattorakenteeseen tulee tehdä rakenteenavaus huoneiston sisäpuolelta, sillä ulkopuolisella rakenteenavauksella rikottaisiin vedeneriste.

Kuntotarkastuksella tehdyt rakenteenavaukset ovat pistokokeenomaisia, eikä koko rakennetta ole mahdollista nähdä ja tutkia. Kattoremontin ollessa ajankohtaista, on erityisen tärkeää tehdä laajempi tarkastus.

Uusi aumakatto ei poista vanhan vesikaton tuuletusongelmia

Nykypäivänä useissa tasakattoisissa taloissa on päädytty kattoremontin yhteydessä harjakaton rakentamiseen jälkikäteen, mikäli kaava sen sallii. On kuitenkin otettava huomioon, ettei vanhaa kattorakennetta tule jättää harjakaton alle, ellei sen kunnosta voida olla täysin varmoja.

Kostuneet aluskattorakenteet aiheuttavat rakennuksen käyttäjille altistumisen sisäilmaongelmille ja kosteusvaurio saattaa päästä ajan kuluessa leviämään ja houkutella rakenteisiin tuhohyönteisiä.

Uusi aumakatto tai vastaava ei poista vanhan vesikaton tuuletusongelmia, mikäli niitä siellä entuudestaan on. Tästä johtuen ei voi liiaksi korostaa vanhan kattorakenteen kunnon tarkastamista sekä mahdollisten ongelmien korjaamista ja tarvittaessa tuuletuksen parantamisen merkitystä.

Vain näillä toimenpiteillä voidaan olla varmempia uuden katon toimivuudesta, kun vanha kattorakenne on jätetty sen alle piiloon.

Katso videolta, kun Raksystems Insinööritoimisto Oy:n Inspections & Surveys liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara kertoo tasakatoista.

Oho! Tämä video ei näy, koska olet kieltänyt markkinointievästeiden käytön. Nähdäksesi videon, käy hyväksymässä markkinointievästeet.

Mikä on riskirakenne?

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

Riskirakenteille on tyypillistä, että vaurion syynä on yleensä kosteuden pääseminen rakenteeseen, joko maaperän kautta ulkopuolelta tai sisäilmasta vesihöyryn muodossa. Esimerkki yleisesti havaittavissa olevasta riskirakenteesta on valesokkeli.

Riskirakenteen kunto, eli onko riski toteutunut, tulisi pyrkiä aina selvittämään. Yleensä tämä on mahdollista vain rakennetta avaamalla.

Löydät listan riskirakenteista täältä.