Näin taklaat uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset!

CSRD, ESRS, kaksoisolennaisuus… ihmeellisiä lyhenteitä ja termejä, jotka ovat herättäneet yhä useamman toimijan uuden äärelle. Nämä termit juontavat juurensa EU:n kasvaviin vaatimuksiin kestävyysraportoinnista eli vastuullisuus-raportoinnista. Kuuma peruna, josta olen keskustellut kymmenien asiakkaiden kanssa tänä keväänä. Mitä termit sitten käytännössä tarkoittavat? Käydään läpi ensin lyhenteet.

Sisällys

Raportointiveloite laajenee

EU:n neuvoston marraskuussa 2022 hyväksymä kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) laajentaa raportointivelvoitetta koskemaan yhä useampia yrityksiä tulevina vuosina. Direktiivi asettaa yrityksille minimitason, jolla yritysten tulee muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan. CSRD sisältää ESRS-raportointistandardit, joka linjaa raportoitavat tiedot muun muassa GRI standardeihin perustuen. Ideana on, että kaikki yritykset raportoivat tietyt pakolliset tiedot, mutta muutoin raportoinnin sisältöä ohjaa kaksoisolennaisuuden periaate. Esimerkki yhdestä pakollisesta raportoitavasta asiasta on TCFD:n suosituksiin perustuva ilmastoraportointi, jota olemme tehneet usealle asiakkaalle tänä keväänä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Vaikka termejä tavatessa ja asiaan perehtyessä stressitasot saattavat nousta, ei kannata huolestua. Olemme tiimini kanssa auttaneet useita asiakkaitamme valmistautumaan tuleviin vaatimuksiin, jolloin myös odotukset ovat selkeämmin avautuneet. Tärkeimmät vinkkini ovat:

Laadi yrityksellesi vastuullisuusohjelma kaksoisolennaisuuden periaatteella

Kestävyysraportointidirektiivin mukaista raportointia ohjaa voimakkaasti kaksoisolennaisuuden periaate. Tämä tarkoittaa vastuullisuustyön tärkeimpien fokusalueiden määrittelyä sidosryhmien odotusten ja megatrendien pohjalta. Enää ei kuitenkaan riitä, että tarkastellaan yrityksen ”sisäistä” vastuullisuustyötä ja negatiivista jalanjälkeä. Sen rinnalla on mietittävä yrityksen vastuullisuustyön positiivista vaikutusta ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan eli kädenjälkeä. Fokus on arvonluonnissa ja siinä, miten jalanjälki voi kääntyä kädenjäljeksi.

Tarkastele vastuullisuustyötä läpi arvoketjun

Hankintaketjuun ulottuvan vastuun merkitys korostuu merkittävästi lähivuosina. Tämä on tullut ilmi myös useista sidosryhmätutkimuksista, joita olemme tehneet viimeisen puolen vuoden aikana. Miten tämä sitten onnistuu? Yksi hyvä esimerkki on asiakkaamme, jonka tavoitteena on vaatia kaikilta yhteistyökumppaneiltaan vastuullisuusraportointia ja hiilijalanjäljen laskentaa vuoteen 2025 mennessä. Jotta tämä toteutuisi, käydään asiaa yhteistyökumppaneiden kanssa läpi jo nyt tiedottamisen ja perehdyttämisen kautta.

Laadi selkeä prosessi tietojen ja datan keruulle

Kuuden vuoden kokemuksen pohjalta voin sanoa, että suurin ongelma yritysten vastuullisuusraportoinnissa on tietojen ja tunnuslukujen puute. Ennen tarkempaan raportointiin lähtemistä vinkkinäni on laatia selkeä prosessi tiedon ja datan keruulle pitkin vuotta. Näin ollen tiedot ovat helposti koostettavissa osaksi vastuullisuusraporttia kevään koittaessa. Muista kuitenkin, että tiedonkeruun runkona toimii laadittu vastuullisuusohjelma ja siinä määritellyt tärkeimmät fokusalueet. Näin varmistat, että kerätty tieto on olennaista.

Etene askel kerrallaan

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä vinkkinäni on edetä askel kerrallaan. Vaikka raportointivaatimukset eivät vielä koskisi yritystäsi, on asiaan syytä reagoida hyvissä ajoin. Vaatimukset saattavat tulla piankin yhteistyökumppaneiltasi, asiakkailtasi tai omistajataholtasi, kun heistä itsestään tulee raportointivelvollisia. Tällöin velvoite tulee dominoefektin lailla koskemaan lopulta kaikkia yrityksiä.

Kirjoittaja


Lue myös

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.