Uusiutuvaa energiaa lämpöpumppuratkaisuilla? (osa 1)
Viimeisen vuoden aikana energian hintojen nousu on luonnollisesti aiheuttanut suurta kiinnostusta uusiutuvan energian tuotantoon. Osittain kyse on puhtaasti halusta säästää kiinteistöjen energiakustannuksissa, mutta yhä enemmän on nostanut päätään myös kiinteistöjen energiankulutuksen hiilijalanjälki, mitä pystytään erittäin hyvin pienentämään erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla.

Lämpöpumppuratkaisuja tutkitaan energiakatselmuksen yhteydessä
Milloin sitten lämpöpumppuratkaisu voisi olla hyvä? Tässä blogin ensimmäisessä osassa käydään läpi seikkoja, jotka rajaavat lämpöpumpun hyödyntämisen kokonaan pois ja blogin jatko-osassa tullaan käymään läpi yleisesti kannattavuuteen vaikuttavia asioita. Lista ei toki ole aukoton ja olemassa olevassa rakennuskannassa onkin aina syytä muistaa tehdä tarkastelut kiinteistökohtaisesti. Susteralla tutkimme aina energiakatselmusten yhteydessä erilaisten lämpöpumppuratkaisuiden kannattavuuden energiankustannusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Mitkä tekijät sitten rajoittavat lämpöpumppuratkaisujen hyödyntämistä?
Maalämmön rakentamiseen yleisin este on yleensä joko pohjavesialue, suojavyöhykkeet (esim. vedenottamot) tai suuri irtomaan paksuus. Harvinaisempia esteitä on esim. pilaantuneet maapohjat, rapautuva kallio, tontin alapuolella kulkevat tunnelit tai se, että kiinteistö sijaitsee niin kallioisella paikalla, että horisontaaliset siirtoputkistot pitäisi oikeastaan louhia maan sisään. Sekä pohjavesialueet että irtomaan paksuus selviävät GTK:n ylläpitämästä Maankamara-palvelusta. Helsingin alueella sijaitsevien kiinteistöjen osalta on hyvä tarkistaa esimerkiksi Helsingin kaupungin maanalainen yleiskaava ja siinä mahdollisesti esitetyt kieltoalueet.
Etenkin kaupunkialueella maalämmön rakentamista rajoittaa usein käytettävissä oleva tontin koko. Maalämpökaivojen välillä olisi syytä olla noin 20 m etäisyyttä ja lisäksi kaivot eivät saa olla aivan kiinni tontin rajassa tai kiinteistön seinässä. Myös maanalaiset kaapeli- ja putkivedot rajoittavat kaivojen poraamista.
Ilma-vesilämpöpumpun osalta ympäristön rajoittavat tekijät ovat yleensä mahdolliset meluhaitat, ulkonäköseikat (esim. kiinteistön julkisivun suojelu) tai jos on tiedossa, että joku kiinteistön julkisivu/kohta vesikatolla on erityisen altis tuiskuttavalle lumelle.
Liittyvät palvelut
Kirjoittaja

Hanna Stammeier
Johtava energia-asiantuntija
Lue myös

Miten EPBD:n uudistus vaikuttaa sähköautojen latauspaikkoihin?

Näin onnistut taloyhtiön remonttien yhdistämisessä

Rakentamisvaihe osana rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.