EU-taksonomia haastaa kiinteistönomistajat investoimaan energiatehokkuuteen ja varautumaan ilmastoriskeihin

EU-taksonomia pyrkii ohjaamaan investointeja kestäviin kohteisiin

EU-taksonomia on EU:n yhteinen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee kestävän taloudellisen toiminnan ja pyrkii ohjaamaan rahoitusta ja investointeja vihreisiin ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin.

EU-taksonomian suurimpana haasteena on ollut, että samaan aikaan kun EU-taksonomianmukaisuudesta pitää raportoida ja se voi olla vihreän rahoituksen ehtona, kriteeristössä on ollut paljon tulkinnanvaraisuuksia, epäselvyyksiä ja jopa asia- ja käännösvirheitä.

Onneksi kansallisesti on kääritty hihat, ja konsensusta sekä kokemuksia useisiin epäselviin tulkintoihin on saatu kuluvan vuoden aikana.

Energiatodistukset syynissä

Ennen EU-taksonomiaa energiatodistus oli vain pakollinen paha, eikä energialuokkaan tai E-lukuun kiinnitetty tyypillisesti huomiota, kunhan energiatodistus oli olemassa.

E-luvun laskeminen on toisaalta hyvin monimutkaista, ja eri toimenpiteiden vaikutusta erilaisten rakennusten e-lukuun pystyy arvioimaan vain kokenut asiantuntija.

Olemme Susteralla laatineet satoja energiatodistuksia ja e-lukuselvityksiä ja pyrkineet lisäämään asiakkaidemme ymmärrystä toimenpiteistä, joilla e-lukuun voidaan vaikuttaa. Käytännössä tämä on monesti johtanut lähtemään liikkeelle pienimmillä kustannuksilla saatavasta hyödystä eli olemassa olevissa rakennuksissa esimerkiksi ilmatiiviyden tai valaistustasojen mittaamiseen.

Näitä e-lukulaskennan lähtötietoja tarkentamalla voidaan saavuttaa merkittävä parannus e-luvussa, ja usein selvitysten avulla saadaan myös konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi ilmatiiviyden parantamiseksi.

E-lukua voi parantaa energiatehokkuushankkeilla

Usein unohtuu, että e-luku on laskennallinen luku ja yhteys todelliseen energiankulutukseen ei ole aina suoraviivaista. Vastaavasti e-lukuun vaikuttava toimenpide ei välttämättä vaikuta rakennuksen todelliseen energiankulutukseen.

Lähtötietojen tarkentamisen lisäksi toimenpide-ehdotuksissa tulisi huomioida myös todellinen vaikuttavuus energiatehokkuuteen.

Suurin kokonaisvaikuttavuus saavutetaan energiaremonteilla ja -parannuksilla, joilla on myös aidosti energiankulutusta, päästöjä ja ylläpitokustannuksia pienentävä vaikutus. Tyypillisiä kehitystoimenpiteitä voivat olla ilma-vesi- tai maalämpöpumpun lisääminen tai ilmanvaihdon modernisointi.

Alkuun pääsee aina energiakatselmuksella, jonka pohjalta laadimme ehdotuksen energiaremontin toteuttamisesta asiakkaan toivomalla urakkamallilla.

E-luvun raja-arvot päivittyneet

On matemaattisesti mahdotonta, että kaikki rakennukset olisivat EU-taksonomianmukaisia ja 15 % tai 30 % parhaimmistossa. Ei ole myöskään itsestään selvää, miten EU-taksonomian raja-arvot e-luvulle määritellään.

Toistaiseksi paras näkemys kansallisen parhaimmiston raja-arvoista on esitetty Raklin teettämässä selvityksessä.  Raja-arvoja päivitettiin vuoden 2024 aikana, ja hieman yllättäen, useimmissa rakennustyypeissä EU-taksonomian vaatiman e-luvun raja-arvon helpottui.

Perusteena oli, että uudet rekisteröidyt energiatodistukset olivat aiemmassa selvityksessä ennakoitua heikompia. Vaikka moni kiinteistönomistaja ottaa tiedon ilolla vastaan, tulisi EU-taksonomiavaatimusten tavoittelussa keskittyä e-lukuoptimoinnin sijaan merkittävien energiatehokkuusinvestointien toteuttamiseen, jolloin raja-arvojen saavuttamisestakaan ei jää epäilystä. 

Ilmastoriskit huomioitava

E-luvun lisäksi olennainen osa-alue EU-taksonomianmukaisuuden arvioinnissa on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Siinä kiinnitetään huomiota keskeisten ilmastoriskien tunnistamiseen ja rakennusten kykyyn sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

On ollut hienoa huomata, että ilmastoriskeihin varautuminen on noussut laajasti kiinteistönomistajien agendalle pitkälti EU-taksonomian ansiosta.

Keskeisenä vaatimuksena on laatia ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi kiinteistölle ja toteuttaa sopeutumisratkaisuja, joilla keskeisimmät fyysiset ilmastoriskit on hallittu.

Tosiasia on, että ilmastomme tulee muuttumaan ja rakennuksissa näihin muutoksiin on mahdollista varautua jo nyt. Keskilämpötila Suomessa tulee nousemaan ja tilajäähdytyksen lisääminen tai jäähdytyskapasiteetin riittävyyden tarkastelu voi olla hyvä keino riskiin varautumiseksi.

Toisaalta lämpötilan nousun riskiä voi hallita myös passiivisilla ratkaisuilla, kuten ulkopuolisella aurinkosuojauksella tai rakennuksen massoittelulla ja aukotuksella. Samoin kosteusrasitus sekä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ja mahdollisia riskikohteita voi olla muun muassa vedenpoistossa ja riskirakenteissa.

Ilmastoriskien yhtenäistä arviointia helpottamaan julkaistaan loppuvuoden 2024 aikana Ilmastoriskiopas, jossa on esitetty kaivattu yhteinen kansallinen näkemys keskeisimmistä huomioitavista ilmastoriskeistä Suomessa sekä tyypillisistä sopeutumisratkaisuista.

Olisi toivottavaa, että EU-taksonomian yksityiskohtien tulkintaerojen sijaan ilmastoriskejä arvioitaessa olisi keskitytty oikeisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Suomen olosuhteissa. Näin varmistutaan kiinteistösijoitusten arvon säilymisestä myös muuttuvassa ilmastossa.

Ensimmäiset rakennushankkeet EU-taksonomianmukaisia

Kuluvan vuoden aikana on saatu myös valmiiksi ensimmäiset rakennushankkeet, jotka täyttävät EU-taksonomian kriteerit. Rakennushankkeiden osalta vaatimukset ovat laajempia kuin olemassa olevalle kiinteistölle ja huomioivat muun muassa vedenkäytön tehokkuuden, kiertotalouden, vähäpäästöiset materiaalit ja luonnon monimuotoisuuden.

Kokemuksemme on, että EU-taksonomian vaatimusten täyttäminen rakennushankkeessa on mahdollista huomioimalla vaatimukset hyvissä ajoin ja hyvällä yhteistyöllä projektin osapuolten kanssa.

Eniten huomiointia vaatii vähäpäästöisten materiaalihankintojen sekä työmaan jätteiden kierrätystavoitteiden saavuttaminen.

Hankkeelle haettava rakennusvaiheen ympäristösertifiointi tukee merkittävästi EU-taksonomiatavoitteiden saavuttamista, ja tyypillisesti noin kaksi kolmasosaa taksonomiavaateista täyttyy korkeaa ympäristösertifioinnin tasoa haettaessa.

Työ jatkuu ja edelläkävijät erottuvat joukosta

EU-taksonomia on jo nyt osoittanut, että se on merkittävä KIRA-alan kestävyysmuutoksen vauhdittaja.

Edelläkävijöillä on edelleen mahdollisuus erottua ja on selvää, että kiinteistö, joka on ympäristösertifioitu korkeaan tasoon, EU-taksonomianmukainen sekä käytönaikaisen energiankulutuksen osalta hiilineutraali tulee olemaan tulevaisuudessa yhä houkuttelevampi sijoituskohde.

Susteran asiantuntijat auttavat mielellään EU-taksonomiaan liittyvissä kysymyksissä. Tietoa EU-taksonomiasta löytyy hyvin muun muassa FIGBC:n sivuilta.

Liittyvät palvelut

EU-taksonomiapalvelut

Energialaskennat ja -simuloinnit

Rakennusten hiilijalanjälkipalvelut