Ilmatiiviysmittaus
Ilmatiiviysmittaus tuo varmuutta rakennuksen vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan sekä rakentamisen ja korjaamisen laatuun.
Ilmatiiviysmittauksen suorittaminen ja tulokset
Tiiviysmittaukset suoritetaan ISO 9972 Europe 2016 -standardin mukaisesti. Tiiviysmittauksesta saadaan tuloksena rakennuksen ilmavuotoluku qE50.
Rakennuksen energiatodistusta laadittaessa on mahdollista käyttää mitattua todellista ilmavuotolukua, joka on tyypillisesti huomattavasti parempi, kuin ilmatiiviydelle annetut oletusarvot. Pienempi vuotoluku parantaa energiatodistuksen E-lukua ja tuo näin hyötyä myös tiettyihin ympäristöluokituksiin sekä rakennuksen EU-taksonomianmukaisuuteen. E-luvun parannus voi olla vanhemmissa toimitiloissa jopa -30 yksikköä. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi energialuokan parannusta D-luokasta C-luokkaan.
Ilmatiiviysmittauksella selvinneiden ilmavuotojen korjaaminen tuo tuntuvia rahallisia säästöjä
Ilmatiiviysmittauksella voidaan varmistaa rakennuksen ulkovaipan ilmatiiviys ja sitä kautta arvioida vaipparakenteiden kosteusteknistä toimivuutta sekä rakentamisen ja korjaamisen laatua. Mittauksen tuloksien avulla rakennuksen mahdollista vetoisuutta ja kosteuden kulkeutumista sekä tiivistymistä rakenteisiin voidaan ehkäistä kohdistamalla korjaukset havaittuihin puutteisiin.
Ilmatiiviysmittauksen teettäminen tuo myös kiinteistön omistajalle tuntuvia rahallisia säästöjä mahdollisten ilmanvuotojen korjaamisen myötä: mitä enemmän ilmaa kulkeutuu rakenteiden läpi, sitä suurempi kiinteistön energialasku on.
Ilmatiiviysmittaus soveltuu sekä rakennusvaiheessa olevan että olemassa olevan kiinteistön ilmatiiviyden selvittämiseksi. Mittaus on pintoja rikkomaton menetelmä.
Ilmatiiviys vaikuttaa rakennuksen sisäilmaan, energiatehokkuuteen ja terveellisyyteen
Ilmatiivis rakennus on käyttäjilleen turvallinen, terveellinen sekä energiatehokas. Huono ilmatiiviys aiheuttaa suurempaa energiankulutusta, vetoisuutta sekä mahdollistaa kosteuden ja epäpuhtauksien kulkeutumisen ja tiivistymisen rakenteisiin.
Uudisrakentamisessa on suositeltavaa tehdä Ilmatiiviysmittaus, kun rakennuksen vaipparakenne ja vaipparakenteeseen tulevat läpiviennit on asennettu. Sisäpintojen on hyvä olla vielä tekemättä, jotta mahdolliset korjaustyöt voidaan tehdä pintoja purkamatta.
Ilmatiiviysmittaus sopii erinomaisesti taloyhtiöille ja isoille kiinteistöille. Vuotokohtien paikallistamiseksi suosittelemme rakennuksen lämpökuvausta.
Mittauksen suorittaminen käytännössä
Ilmatiiviysmittauksessa tulpataan rakennuksen ilmanvaihdon reitit ulkoilmaan sekä mahdolliset muut suunnitellut aukot ulkovaipassa. Rakennuksen väliovet avataan, jotta ilma pääsee liikkumaan mitattavissa tiloissa. Valmistelevien toimenpiteiden jälkeen ulko-oveen asennettaan puhaltimet, joilla luodaan alipaine ja mitataan eri paine-eroilla tarvittavat ilmamäärät.
Usein kysytyt kysymykset
- Energiankulutuksen kannalta yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on rakennuksen riittävä ilmatiiviys.
- Koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenottolaite ei toimi hyvin rakennuksessa, jossa on ilmavuotoja.
- Huono ilmatiiviys aiheuttaa vetoisuutta ja laskee sisäilman laatua.
- Huono ilmantiiviys mahdollistaa myös kosteuden kulkeutumisen ja tiivistymisen rakenteisiin aiheuttaen niissä mikrobiperäisiä ongelmia, joista voi aiheutua terveydellisiä haittoja asukkaille.
Ilmatiiviysmittaus on tarkoitettu uuden tai käytössä olevan rakennuksen ilmatiiviyden selvittämiseksi.
Ilmatiiviysmittaus voidaan suorittaa pienistä huoneistoista aina isoihin liikekiinteistöihin, joiden tilavuus on max. 30 000 m3.
Yhtiömuotoisessa asunnossa selvitäthän taloyhtiöltä kenen vastuulla hoitaa ja teettää tarvittavat toimenpiteet kiinteistön kunnossapitoon liittyen.
Ilmatiiviysmittauksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa on yksilöity sisältö ja mahdolliset rajaukset.
Ilmatiiviysmittaukseen kuluu aikaa kohteessa yleensä noin 1 – 3 tuntia kohteesta riippuen.
Raporttiin voidaan lisätyönä liittää kohteesta otettuja kuvia mikäli ne antavat lisäinformaatiota havainnoista.
Rakenteiden mahdollinen mikrobivaurioitumisen arviointi ei kuulu kartoitukseen muutoin kuin selvästi silmin tunnistettavan vaurion ollessa kyseessä.
Ilmatiiviysraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma, eikä siihen sisälly korjauskustannusarviota.
Lue myös
Ympäristöystävällinen suunnittelu kattaa kiinteistön koko elinkaaren
Rakennuksen elinkaari sisältää käyttöä edeltävän vaiheen, käyttövaiheen ja purkamisvaiheen. Jokainen vaihe aiheuttaa erilaisia ympäristövaikutuksia, mutta niiden määrään ja laajuuteen voidaan vaikuttaa suunnittelulla.
BREEAM-sertifikaatti soveltuu poikkeuksellisellekin kohteelle
BREEAM on yksityiskohtaisempi kuin muut sertifiointimallit, mutta se on samalla joustavampi erilaisiin hanketyyppeihin.
LEED-sertifikaatti takaa kiinteistön vastuullisuuden
LEED on yhdysvaltalainen sertifiointijärjestelmä, joka arvioi kattavasti kestävän kehityksen ratkaisuja rakentamisessa.
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.