Uraauurtava tutkimus tuo esiin maalämpöön siirtymisen merkittävät hyödyt

Energiatehokkuus vaikuttaa suoraan hiilidioksidipäästöihin

Keskimäärin joka kolmas suomalainen asuu kerrostalossa. Kerrostalojen lämmitysjärjestelmien energiankulutuksella on siten merkittävä vaikutus paitsi yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen ja asumiskustannuksiin myös koko Suomen energiatehokkuus- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan tasolla tarkasteltuna rakennukset nielevät 40 prosenttia koko energiankulutuksesta ja ovat vastuussa 36 prosentista hiilidioksidipäästöistä. Iso osa nykyisestä rakennuskannastamme on energiatehotonta: kiinteistöjen lämmitykseen kuluu paljon energiaa ja rahaa.

Suomessa asumisen energiasta kaksi kolmasosaa vie lämmitys. Energiatehokkuudella on siten suora yhteys asumisen hiilidioksidipäästöihin, jotka lämmittävät ilmastoa ja maapalloa.

Tutkimuksen kohteena erilaisia kerrostaloja

Lopputyöni kohteena oli 18 eteläsuomalaista kerrostaloyhtiötä, joissa kaukolämmön käytöstä on siirrytty maalämpöön vuosina 2016–2022.

Vaikka otoskoko on pieni, mukana olevat kohteet edustavat eri ikäisiä ja kokoisia yksiköitä. Otannan heterogeenisyys kompensoi sen pientä kokoa ja antaa kattavamman kuvan tutkittavasta ilmiöstä.

Maalämpöön siirtyminen laski kohteiden energiakulutusta yli 60 prosenttia

Tutkimustulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen aiemmasta noin kolmasosaan. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia.

Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 prosenttia. Elinkaarilaskennan tulokset osoittavat että, maalämpöön siirtyminen on taloudellisesti järkevää ja tuottaa merkittäviä hyötyjä, jotka oikeuttavat siihen tehtävät investoinnit.

Rakennuksen energiatehokkuus vähentää käyttökustannuksia ja toimii lisäksi tehokkaana keinona hillitä kustannusten nousua, erityisesti energian hinnan noustessa. Näin ollen maalämpöön siirtymisen välillisenä seurauksena myös kiinteistön arvo kasvaa.

Maalämpöön siirtyminen tukee koko Suomen vähähiilisyystavoitteita

Muutos kaukolämmöstä maalämpöön tukee myös Suomen korjausrakentamisen pitkän aikavälin tavoitetta muokata olemassa oleva rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka kaukolämpö on usein käytännöllinen vaihtoehto, se ei ole täysin päästötöntä. Kaukolämmön tuotantolaitoksissa voidaan käyttää polttoaineena esimerkiksi puuta tai muuta biomassaa, kivihiiltä, jätettä tai öljyä. Maalämpö sen sijaan on sekä uusiutuva että päästötön energian lähde.

Noin 14 000 kerrostaloa lämpenee maalämmöllä vuonna 2030

Valtaosa kerrostaloista lämmitetään vielä tänä päivänä kaukolämmöllä. Vain alle viisi prosenttia lämpeni maalämmöllä vuonna 2023.

Laadin lopputyössäni myös ETS-ennustemallin, joka kuvaa kaukolämmöstä maalämpöön siirtyvien kerrostalojen määrää vuoteen 2030 mennessä. ETS eli eksponentiaalista tasoitusmallia käytetään esimerkiksi teollisuuden ilmiöiden ennustamisessa. Se huomioi erityisesti ilmiön trendin ja kausiluontoisuuden viimeaikaista kehitystä.

Ennusteen mukaan noin 14 000 kerrostaloa lämpenisi maalämmöllä vuonna 2030. Vuoteen 2030 mennessä kohteiden lukumäärä kasvaisi siis 11 355 kpl nykyisestä (2024), ja prosentuaalinen muutos olisi 429 prosenttia.

Nyt on hyvä aika ryhtyä maalämpöhankkeeseen

Investointi tuntuu hankintavaiheessa, mutta maalämpöjärjestelmien käyttöönotto todennetusti vaikuttaa merkittävästi rakennusten energiatehokkuuteen ja siten vähentää energian kokonaiskulutusta. Tämä on tärkeää vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden mutta myös pienempien käyttökustannusten takia.

Alan resurssit huomioiden muutos on mahdollista. Tarvitaan enää toimeen ryhtymistä taloyhtiöiden puolelta.

Liittyvät palvelut

Energiatodistus

Energiansäästökartoitus