9.5.2023

Huomioi nämä asiat ennen kodin remontointia

Pientaloissa remontoidaan mm. kodin sisäpintoja, märkätiloja, vesikattoja, ikkunoita ja ulkoverhouksia sekä salaojituksia. Korjauskustannukset voivat kasvaa yllättävän suuriksi, jos remontteja tehdään ilman kunnollista suunnitelmaa ja väärässä järjestyksessä. Perusteellisella rakennuksen kuntokartoituksella on mahdollista löytää remontoinnille oikeanlainen toteutustapa ja järjestys, ja sitä kautta säästöä kustannuksiin. Mitä muuta remonttiin ryhtyjän kannattaa huomioida?

Tunne kotisi ennen remonttiin ryhtymistä

Remontointi tulee todennäköisesti maksamaan enemmän, jos remontit kohdistetaan kokonaisuuden kannalta huonompiin vaihtoehtoihin tai järjestys remontoinnissa on vääränlainen. Rahaa säästyy ja suunnittelu ja toteutus sujuvoituu, kun sinulla on realistinen käsitys kotisi rakenteiden ja järjestelmien kunnosta.

Remontteja ei siis kannata lähteä tekemään tuoreimman tarjouksen tai mediassa esiin nousseen aiheen perusteella – jokainen koti on yksilöllinen ja päätöksiä kannattaa tehdä kokonaisvaltaisesti, rakennuksen kunto ja ikä huomioiden.

Mahdollisten rakennuksessa olevien riskialttiiden rakenteiden sekä teknisten järjestelmien kattavalla selvityksellä voidaan säästyä kalliilta remonteilta. Esimerkki: Kodin alapohja vaatii pikaista korjaamista kosteusvaurioiden vuoksi, mutta asunnossa päädytäänkin remontoimaan keittiö tai asennetaan lattioihin uudet parketit, koska alapohjan tilanteesta ei ollut realistista ja oikeaa tietoa. Tämä tietää lisäremontteja ja –kustannuksia.

Jos suunnittelet kotiisi remontteja ilman rakennusta koskevia aiempia kartoituksia tai riittävää rakennusalan tietotaitoa, kannattaa tilanteen kartoittamisessa käyttää apuna asiantuntijaa – etenkin vanhempien rakennusten kohdalla.

Ole yhteydessä rakennusvalvontaan

Selvitä kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin, millaisia lupia tai selvityksiä, kuten asbestikartoituksia tai lujuuslaskelmia, suunnitellut remontit vaativat. Rakennuslupa vaaditaan yleensä ainakin kaikki kantaviin rakenteisiin tai märkätilojen laajentamiseen tai lisäämiseen liittyvissä korjauksissa tai muutoksissa. Kun selvität lupien, suunnitelmien ja kartoituksien tarpeen riittävän aikaisessa vaiheessa, vältyt kiireeltä ja nopean aikataulun aiheuttamilta lisäkustannuksilta.

Miten valita oikea remontointitapa?

Eri remontointitapojen läpikäymiseen kannattaa käyttää aikaa, kun remontoitava kohde on tiedossa. Märkätilojen kohdalla vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi laatoituksien pinnoittaminen tai tilan remontoiminen kokonaan vedeneristyksineen. Vanhan vedeneristyksen olemassaolo ja ikä, hintaero toimenpiteiden välillä sekä rakenteiden toimivuus kokonaisuutena vaikuttavat siihen, kumpi korjaustavoista on järkevämpi toteuttaa. Ennen remontointitavan valitsemista kannattaa selvittää mm. ulko- ja väliseinien alaosien toteutustapa ja alapohjarakenteen tyyppi. Mikäli näissä on käytetty riskialttiiksi todettuja rakenneratkaisuja, rakenteiden kunto tulee selvittää kuntotutkimuksilla ennen remontointitavan valintaa.

Jos havaitset kodissasi rakennevaurion, on erittäin tärkeää selvittää sen aiheuttaja ja vaurion laajuus, ennen kuin lähdet suunnittelemaan sen remontoimista. Yksittäisellä kohdalla rakenteissa todettujen vaurioiden laajuus voi vaihdella aivan paikallisesta vauriosta koko rakennetta koskevaan vaurioon, jolloin korjaus vaatii huomattavasti enemmän toimenpiteitä. Mikäli rakenteen vaurion aiheuttajaa ei ole poistettu, tulee se poistaa ennen rakenteen korjaamista tai uusittava rakenne on toteutettava niin, että se kestää siihen kohdistuvan kosteusrasituksen vaurioitumatta.

Esimerkki: Kellarikerroksessa maanvastaisten seinien sisäpuolisten lämmöneristyksien vauriot aiheutuvat yleisimmin puutteista rakennuksen ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa (mm. salaojitus, perusmuurin vedeneristys sekä täyttömaiden laatu). Jos puutteita rakennuksen ulkopuolella ei korjata samassa yhteydessä tai ennen sisäpuolisten rakenteiden vaurioiden korjaamista, uusitut rakenteet ovat alttiita kosteusvaurioille, ellei niitä ole erikseen suunniteltu kosteusrasituksen kestäviksi.

Rakenteiden tai tilojen remontoinnin aikana on myös hyvä tarkastaa paikalle jäävien rakenteiden kunto remontoinnin yhteydessä suoritettavan purkutyön jälkeen. Tarvittaessa rakenteisiin voidaan tehdä helposti rakenneavauksia ennen uusien pinnoitteiden tai pintarakenteiden asentamista. Rakenteiden tarkastaminen remontoinnin yhteydessä on erityisen tärkeää paikalleen jätettävissä riskialttiiksi tunnetuissa rakenteissa sekä märkätiloja ympäröivissä rakenteissa, koska näissä rakenteissa kosteusvaurioita esiintyy yleisimmin.

Rakenteiden toimivuuden parantaminen

Riittävästä tuuletuksesta huolehtimalla voidaan usein parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta helposti ja kustannustehokkaasti.

Esimerkki: Rakennuksissa, joissa yläpohja on vesikatteen suuntainen (ns. vinokatto) eivätkä rakenteet pääse tuulettumaan kunnolla, voidaan vesikatteen uusimisen yhteydessä korjata myös rakenteiden tuulettumisen puutteet.

Vesikatteen uusimisen yhteydessä kannattaa aina selvittää lisälämmöneristyksien asentamisen kustannukset. Ulkoseinien lisälämmöneristäminen on järkevintä toteuttaa nimenomaan ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä. koska se on usein kosteusteknisesti sisäpuolelle asennettua lisälämmöneristystä järkevämpi ja kustannustehokkaampi ratkaisu.

Vaikka riskialttiiksi tunnetuissa rakenteissa ei todettaisikaan kuntotutkimusten yhteydessä vaurioita, kannattaa silti selvittää. kuinka paljon rakenteiden muuttaminen kosteusteknisesti paremmin toimiviksi remontoinnin yhteydessä kustantaa.

Esimerkiksi märkätilojen remontoinnin yhteydessä ulkoseinän alaosan ns. valesokkelirakenteen tai lattiapinnan alapuolelta alkavien väliseinien ”nostaminen” lattiapinnan tasolle ja siten riskialttiin rakenteen poistaminen, on usein perusteltua.

Selvitä järjestelmien käyttöiät

Selvitä taloteknisten järjestelmien, eli lämmityksen, vesijohtojen ja viemärien, ilmanvaihdon sekä sähköjärjestelmän käyttöikä ennen remontointiin ryhtymistä. Jos uusien pintojen alle on remontoinnin takia jäämässä ikääntyneitä järjestelmän osia, ne kannattaa usein uusia, tai ainakin selvittää järjestelmien kunto ja mahdollinen uusimistapa remontoinnin jälkeen.

Kodin omistajalla voi pahimmillaan olla myöhemmin edessä jo remontoitujen pintojen uudelleenavaus, jos ikääntyneissä järjestelmissä ilmenee vuotoja tai muita toiminnallisia häiriöitä. Esimerkiksi märkätiloja remontoitaessa joudutaan usein uusimaan vanhempia lattiakaivoja, jotta lattiakaivosta saadaan kaikilta osiltaan tiivis ja vedeneristyksien liitos lattiakaivoon voidaan toteuttaa luotettavasti.

Yleisimpiä esimerkkejä järkevistä tilojen remontoinnin yhteydessä tehtävistä taloteknisten järjestelmien uusimisista ovat mm. vesijohtojen ja sähköisen lattialämmityksen uusiminen sekä ilmanvaihdon toimivuuden parannukset märkätilojen remontoinnin yhteydessä. Hyvänä esimerkkinä jäävien järjestelmien kunnon selvittämisestä taas voidaan nostaa esiin viemärien kunnon selvittäminen kuvaamalla putkistot ennen tilojen remontointia.