Näin tunnistat kaksoisbetonilaattarakenteen ja lattiapinnan alta alkavat väliseinät
Kaksoisbetonilaatta eli tuplalaatta-alapohjarakenteita, joissa rakenteeseen liittyy riski joko maaperäkosteuden siirtymisestä rakenteeseen tai lämmöneristyksen materiaali on riskialtis, on käytetty rakennuksissa yleisimmin 1960-luvulta 1980-luvulle. Myös väliseinien alaosien riskialtteimmat toteutustavat ajoittuvat yleisimmin samalle ajanjaksolle.
Kaksoisbetonilaattarakenteessa sekä lattiapinnan alapuolelta alkavissa väliseinissä yleisimmät vaurioiden aiheuttajat ovat putkistojen vuodot alapohjarakenteessa sekä maaperän kosteuden siirtyminen betonilaatan kautta yläpuolisiin alapohjan lämmöneristeisiin tai väliseinien alaosien rakenteisiin. Lisäksi rakenteissa vaurioita tai kosteusrasitusta voivat aiheuttaa märkätiloista vedeneristyksien tai kosteussulkujen puutteiden vuoksi tai lattiakaivojen epätiiveyskohdista rakenteeseen pääsevä kosteus.
Kaksoisbetonilaattarakenne voi olla riskialtis
Kaksoisbetonilaattarakenteessa maanvaraisen tai kantavan betonilaatan yläpuolella on lämmöneristys sekä pintalaatta. Rakenne on erityisen riskialtis, mikäli lämmöneristeenä on lastuvillasementtilevy (ns. Toja-levy) tai mineraalivilla tai rakenteeseen on sijoitettu putkistoja. Rakenteessa riskiä pienentävät alemman betonilaatan alapuolinen lämmöneristys sekä kapilaarikatkokerros alemman laatan alla. Yleisimmin rakenteessa vauriot aiheutuvat putkistojen vuodoista tai kosteuden siirtymisestä maaperästä pohjalaatan kautta lämmöneristeeseen sekä pohjalaatan yläpuolelta alkavien seinien alaosiin. Lisäksi rakenteeseen voi aiheutua kosteusrasitusta myös kantavissa betonirakenteisissa alapohjissa, mikäli ryömintätilan olosuhteet ovat puutteelliset.
Rakenteessa erityisesti putkistojen vuodot voivat aiheuttaa laajoja vaurioita, koska vuodoista vesi voi levitä eristetilassa ja pohjalaatan yläpinnalla laajalle alueelle ennen vuodon havaitsemista. Alapohjarakenteen lisäksi putkistojen vuodot aiheuttavat kyseisessä rakenteessa vaurioita ulko- ja väliseinien alaosiin.
Kaksoisbetonilaattarakenteessa voi esiintyä vaurioita, vaikka rakenteen lämmöneristeenä on polyuretaani tai polystyreeni, mikäli putkistot vuotavat tai maaperästä rakenteisiin siirtyvä kosteusrasitus on suuri ja pitkäkestoinen. Lisäksi rakenteen lämmöneristeen materiaalista riippumatta, rakenteessa vaurioiden riskiä lisäävät pohjalaatan päälle rakentamisen aikana jääneet orgaaniset materiaalit, kuten sahanpuru.
Kaksoisbetonilaattarakenteessa lattiakaivojen epätiiveyskohdat, kuten epätiiviit korotusrenkaiden liitokset sekä kaivoon tulevien putkien liitokset ja märkätilojen vedeneristyksien puutteet aiheuttavat erityisen riskin. Vettä voi päästä rakenteen eristetilaan näistä puutteista ja levitä siellä laajalle alueelle. Eristetilan kuivuminen rakenteessa on erittäin hidasta. Kaksoisbetonilaattarakenteessa on myös voitu käyttää ns. tasaushiekka pohjalaatan ja lämmöneristeen välillä, koska pohjalaattoja ei välttämättä ole valettu suoraan tai tasaisiksi. Pohjalaatan yläpinnan viettämisestä johtuen esimerkiksi putkivuodoista tai lattiakaivojen vuodoista pohjalaatan päälle päässeiden vesien siirtymisen suuntaa tai laajuutta on erityisen vaikea arvioida rakenteen pinnoilta.
Väliseinien alaosat
Kun rakennuksessa on alapohjana kaksoisbetonilaattarakenne, alkavat väliseinien alaosat usein pohjalaatan yläpinnalta eli lattiapinnan alapuolelta. Yleisimmin pohjalaatan päältä alkavat kantavat väliseinät, mutta myös kevyet väliseinät voivat alkaa samalta kohdalta. Väliseinien alaosat voivat toki alkaa lattiapinnan alapuolelta, vaikka rakennuksessa olisi myös muun tyyppinen alapohjarakenne. Erityisen yleisiä muissa alapohjarakenteissa lattiapinnan alta alkavat väliseinät ovat pari- ja rivitaloissa huoneistojen välisissä seinissä sekä omakotitaloissa porrastuksien kohdilla sekä autotallien ja asuintilojen välisissä seinissä. Yleisimmin lattiapinnan alapuolelta alkavia väliseiniä esiintyy 1960–1980-luvun rakennuksissa, mutta myös uudemmissa rakennuksissa näitä riskialttiita väliseinärakenteita voi esiintyä.
Suurimpana riskinä lattiapinnan alapuolelta alkavissa väliseinissä on maaperäkosteuden siirtyminen seinän alaosan rakenteisiin, mutta myös kosteuden tiivistyminen voi aiheuttaa vaurioita rakenteisiin. Lisäksi jos rakennuksessa on myös kaksoisbetonilaattarakenne ja väliseinät alkavat pohjalaatan yläpuolelta, kohdistuvat muutkin alapohjarakenteeseen liittyvät riskit myös välisienien alaosien rakenteisiin.
Miten rakenteiden riskejä pienennetään?
Kaksoisbetonilaattarakenteessa putkistojen vuotoriskejä voidaan pienentää uusimalla rakenteeseen sijoitetut putkistot ennen vuotoja, huomioiden tietysti putkistojen kunto ja ikä. Vesivuotovahinkojen aiheuttamaan laajuutta voidaan rajoittaa seuraamalla lämmitysjärjestelmän painetta ja vedenlisäämisen tarvetta järjestelmään sekä seuraamalla vesimittaria, kun vettä ei käytetä.
Väliseinien alaosien sekä alapohjarakenteiden kosteusrasitusta voidaan pienentää huolehtimalla rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallinnan toimivuudesta. Rakennuksen ulkopuoliseen kosteudenhallintaan kuuluvat mm. salaojajärjestelmä, kattovesien poisjohtaminen, maapintojen kallistukset, kasvillisuus rakennuksen vierustoilla sekä perusmuurin vedeneristys ja täyttömaan laatu.
Alapohjan ja perustuksien alapuolisen täyttömaan laadulla on suuri merkitys rakenteiden kosteusrasitukseen, mutta täyttömaiden vaihtaminen perustuksien tai reunavahvistetun alapohjan betonilaatan alta ei ole järkevästi mahdollista. Maanvastaisen alapohjan alapuolelta täyttömaan vaihtaminen edellyttää erittäin suuria korjauksia, koska tällöin koko alapohjarakenne täytyy purkaa. Näistä syistä rakenteiden kosteusrasitusta on yleensä perustelluinta hallita rakennuksen ulkopuolisilla tekijöillä. Mikäli rakenteissa todetaan vaurioita tai merkittävä vaurioitumisriski, on korjauksena yleensä perustelluinta muuttaa väliseinien alaosien ja pohjalaatan yläpuolista rakennetta paremmin kosteutta kestäväksi sekä sellaiseksi, että rakenteisiin siirtyvää kosteutta voidaan hallita.
Rakenteen tekniset käyttöiät
Kaksoisbetonilaattarakenteisen alapohjan, jossa on lämmöneristeenä mineraalivilla, tekninen käyttöikä normaalissa on rasituksessa on 40-50 vuotta.
| Putkistoissa tekniset käyttöiät normaalissa rasituksessa ovat materiaaleista riippuen: | |
| Viemäriputket | 40-50 vuotta |
| Vesijohdot | 40-50 vuotta |
| Galvanoidut teräsputket | saavuttanut teknisen käyttöiän |
| Kupariputket vedeneristämättömässä alapohjarakenteessa | 20 vuotta |
Puukoolatuissa alapohjissa havaittu vaurioita kuntotarkastuksissa
Tiedot kaksoisbetonilaatta- sekä väliseinärakenteista on kerätty vuosina 2016-2020 tehdyistä noin 15 000 Asuntokaupan kuntotarkastuksen tiedoista. Rakenteiden vaurioiden esiintymisessä tulee huomioida, että kuntotarkastuksessa rakenteita tarkastellaan pääosin aistinvaraisin havainnoin ja näkyviltä osilta. Kaksoisbetonilaattarakenteeseen ei tehdä rakenneavauksia kuntotarkastuksessa, koska betonirakenteiden rakenneavaukset eivät kuulu tarkastuksen sisältöön.
Kaikista näistä rakennuksista noin 6 prosentissa oli alapohjassa kaksoisbetonilaatta sekä noin 7 prosentissa väliseiniä, jotka alkavat lattiapinnan alapuolelta. Näissä väliseinissä todettiin vaurioita yli 10 prosentissa ja lisätutkimustarve oli noin 35 % kohteista. Yleisimmin kyseisiä riskialttiita rakenteita esiintyi 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa, joista noin 16 % oli kaksoisbetonilaattarakenne ja 20 prosentissa väliseinät alkoivat lattiapinnan alapuolelta.