Lähes joka kuudennessa 1940–1970-lukujen talossa havaitaan poikkeavaa hajua
Yksi merkki sisäilmaongelmasta voi olla poikkeavan hajun esiintyminen sisätiloissa. Tarkastelin YAMK-opinnäytetyössäni* poikkeavan hajun esiintymistä pientaloihin tehtyjen kuntotarkastusten yhteydessä.
Poikkeavalla hajulla tarkoitetaan aineistossani mikrobiperäistä hajua: niin sanottua kellarimaista hajua, ”mummolan tuoksua”, perunakellarin tai maan hajua.
Tutkimusaineistoni koostui noin 15 000 Suoritusohjeen KH 90-00349 mukaisesti kuntotarkastetusta pientalosta Suomessa ja sisälsi vuosina 2016–2020 yrityksemme Raksystemsin tekemien kuntotarkastusraporttien kirjaukset.
Poikkeavaa hajua havaittiin 1100 kohteessa eli noin 7 prosentissa ajanjaksolla tarkastetuista pientaloista.
Eniten hajuhavaintoja ennen vuotta 1979 rakennetuissa taloissa
Ennen vuotta 1939 ja vuosina 1940–1959 rakennetuissa pientaloissa havaittiin prosentuaalisesti eniten poikkeavia hajuhavaintoja. Hajuhavaintoja oli tehty noin 15 prosentissa kohteista eli lähes joka kuudennessa talossa.
Myös vuosina 1960–1979 rakennetuissa kohteissa oli tehty lähes saman verran havaintoja. Vuoden 1980 jälkeen rakennetuissa kohteissa oli hajuhavainnot vähäisempiä.
Voidaan todeta, että vanhemmassa rakennuskannassa poikkeavat hajuhavainnot ovat yleisempiä ja ne vähenevät uudempaan rakennuskantaan mentäessä.
Samansuuntainen tulos on tullut esiin Ruotsissa ja Norjassa tehdyissä tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu kosteusvaurioiden ja hajun esiintymistä.
Ikääntynyt alapohja ja vaurioituneet riskirakenteet näkyvät havaintojen määrässä
Poikkeavia hajuhavaintoja tehtiin aineistoni mukaan eniten vanhemmissa taloissa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto, ikääntyneitä alapohjarakenteita sekä vaurioituneita riskirakenteita.
Vaurioituneet riskirakenteet sijoittuvat ennen vuotta 2000 rakennettuihin kohteisiin. Vaurioituneita riskirakenteita oli eniten vuosina 1960–1979 rakennetuissa pientaloissa. Niistä 28 prosentissa eli hieman useammassa kuin joka neljännessä oli havaittu poikkeavaa hajua.
Vuosina 1940–1959 rakennetuissa kohteissa joka neljännessä oli havaittu poikkeavaa hajua ja ennen vuotta 1939 rakennetuissa 19 prosentissa eli lähes joka viidennessä pientalossa.
Vaurioituneiden riskirakenteiden tarkastelussa eniten hajua havaittiin taloissa, joissa oli betonilaatan päälle puukoolattu lattiarakenne, lattiapinnan alapuolelta lähtevä väliseinä sekä puutteellisesti tuulettuva seinä.
Pientaloissa, joissa oli puutteellinen ilmanvaihto, tehtiin hajuhavaintoja noin joka kymmenennessä kuntotarkastuskohteessa. Kohteissa, joissa arvioitiin vain korvausilman saannin puutteellisuutta, poikkeavaa hajua havaittiin noin 13 prosentissa.
Tämä lukema on yllättävän vähäinen, kun otetaan huomioon, että korvausilma tai osa siitä – kohteissa, joissa on havaittu korvausilman puutteita – tulee rakenteista tai rakenteiden kautta. Tällöin riski hajujen kulkeutumisesta sisäilmaan on tunnetusti suurempi.
Hajun syyn selvittely kannattaa tehdä poissulkemismenetelmällä
Hieman yllättävää on myös se, että aineistoni mukaan pientaloissa, joissa oli epätiivis maanvastainen alapohjarakenne, havaittiin enemmän hajuhavaintoja kuin epätiiviissä tuulettuvissa alapohjarakenteissa.
Ikääntyneistä alapohjarakenteista tuulettuvia alapohjarakenteita sekä ikääntyneitä betonilaatan päälle puukoolattuja lattiarakenteita oli aineistossa lukumäärällisesti eniten. Näissä kohteissa havaittiin poikkeavia hajuja noin 20 prosentissa eli joka viidennessä talossa.
Opinnäytetyöni perusteella usealla tekijällä voi olla vaikutusta poikkeavan hajun esiintymiseen pientalon sisätiloissa. Tieto yksittäisen tekijän vaikutuksesta poikkeavan hajun esiintymiseen auttaa kuitenkin kohdistamaan tutkimuksia mahdollisiin ongelmakohtiin.
Jatkotutkimuksissa tulee huomioida, että hajun syyn selvittämisessä kannattaa aina tehdä jonkinasteinen tutkimussuunnitelma ja selvittely suorittaa niin sanotulla poissulkemismenetelmällä aloittaen aina selkeimmistä asioista. Vasta hajun syyn ja lähteen selvittyä voidaan tehdä korjaussuunnitelma.
Hajun syy on aina tarpeellista selvittää, koska se on hyvin usein merkki kosteus- ja mikrobivauriosta tai ilmavuotojen mukana tulevista epäpuhtauksista. THL on selvittänyt laajasti kosteusvaurioiden esiintymistä suomalaisissa pientaloissa.
Mikrobiperäinen haju ylittää myös sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Altisteen toimipiderajalla tarkoitetaan asetuksessa ”pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen,
kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi.”
* Tekniikan ylempään ammattikorkeakoulututkintooni (ympäristöteknologian koulutus) liittyvä opinnäytetyö hyväksyttiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa keväällä 2023.