RTS-sertifiointimalli vastaa uudella versiopäivityksellään Suomen muuttuvaan määräysohjaukseen
RTS-sertifiointijärjestelmän versio 1.2 (2022) siirtyi viime viikolla lausuntokierrokselle, minkä takia onkin oiva hetki ottaa katsaus tuleviin muutoksiin ja järjestelmän kehitykseen. RTS on Suomen oloihin kehitetty ympäristöluokitus rakentamista ja kiinteistön ylläpitoa varten, joka ottaa parhaiten huomioon kiinteistöjen kotimaiset erityispiirteet ympäristöystävällisen ja kestävän rakentamisen suhteen. Tämän varmistamiseksi järjestelmän tulee seurata alan kehitystä.
RTS-järjestelmän kehitys
Järjestelmää alettiin kehittää alun perin vuonna 2014, kun rakennusalalla teetettiin taustaselvitystä järjestelmän tarpeellisuudesta. Selvityksen pohjalta järjestelmää ja sen eri kriteereitä lähdettiin kehittämään ja luokituksen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2016. Vuonna 2018 julkaistiin järjestelmän ensimmäinen versiopäivitys, missä otettiin huomioon uusi asetus rakennusten energiatodistuksen laadinnasta, kosteudenhallinnan kehitys ja akustiikan asetuksen muutokset. Laajemmin RTS-ympäristöluokituksen käyttö lähti yleistymään laajemmin, erityisesti asuntorakentamisessa.
Suurimmat muutokset sertifiointijärjestelmään
Version kehityksessä sertifiointijärjestelmän kriteereitä lähdettiin käymään eri asiantuntijoiden avulla läpi, jotta niitä tarkasteltaisiin kriittisesti ja tarvittavat parannukset löytyisivät. Edellisestä versiosta etsittiin virheitä ja kriteereitä tarkennettiin sisällöllisesti uudet asetukset huomioon ottaen. Samalla huomioitiin luokitustyöryhmälle tulleet tulkinnat ja pyrittiin selkeyttämään kriteeristöä.
Keskeisimpänä muutoksena järjestelmän kehityksessä huomioidaan Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja sen ohjeistus tuotevaiheen ja elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan. Seurauksena energiankäytön merkitys pienenee ja tuotevaiheen hiilijalanjäljen kasvaa. Kun samalla ohjeistuksessa huomioidaan kansallinen rakentamisen päästötietokanta ei tarvetta erillisen RTS laskennan tekemiselle ole ja saavutetaan yhtenäisyyttä hiilijalanjälkilaskennassa Suomen sisällä.
Hiilijalanjälkilaskentamallin käyttöönoton lisäksi talotekniikan toiminnanvarmistussuunnitelman sisältöä päivitettiin ja siirrettiin käyttämään ToVa menetelmän sijaan standardina RT/LVI-kortiston Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettelyn ohjekorttia. Samalla toiminnanvarmistussuunnitelman sisältöä on korjattu energiatehokkuudesta talotekniikan toimivuuden varmentamiseen käyttöönotossa ja käyttöjaksolla.
Päivityksiä ja tarkennuksia tuli erityisesti kosteuden- ja puhtaudenhallinnan kriteereihin. Vaatimukset eivät varsinaisesti ole muuttuneet, mutta kriteeristöä on selkeytetty ja pätevyysvaatimuksia on täydennetty sekä selkeytetty FISE pätevyydelle vastaavan pätevyysvaatimuksen sisältöä. KK10 statuksen hankkimien on poistettu hyväksyttävänä korvaavana menettelynä, koska sen käyttö johti dokumentoinnin puutteeseen. Mikäli hanke hakee KK10 statusta, se vaatii käytännössä kaikkien kriteerien vaatimusten tekemisen.
Päivänvalon laskennan vaatimusta on täsmennetty ja vaatimusta on kevennetty siten, että pieni osa tiloista on nyt mahdollista toteuttaa ilman päivänvaloa kriteerin saavuttamiseksi.
Toteutuneissa RTS hakemuksissa on ollut tiettyjä kriteereitä, joiden hakeminen hankkeissa on jäänyt vähäiseksi. Näiden osalta kriteeristömuutoksessa haettiin portaita luokitustasojen saavuttamiseen. Akustiikan kriteerin on kuitenkin huomattu olevan vähiten haettu RTS-kriteeri, minkä takia päivityksessä palkitaan nyt myös asetuksen mukaisuuden osoittaminen mittauksin. Materiaaliemissiovaatimuksia päivitettiin ja haastaviksi osoittautuneet kiintokalusteet ryhmiteltiin omaksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Vastaavasti osa hankkeista on vieroksunut vähäkulutuksellisten vesikalusteiden käyttöä ja veden käyttö jaettiin kahteen osaan, vuotojen hallintaan ja vesikalusteisiin.
RTS-järjestelmän tilanne
Nyt RTS-sertifiointihankkeita on käynnissä yli 200 ja ensimmäiset hankkeet on saatu jo sertifiointiin saakka. Suomeen on valmistunut ensimmäinen neljän tähden luokitus, Juvan Martti Talvela -kampus. Järjestelmää käyttää laajasti esimerkiksi kunnat, koulut, päiväkodit, asuntorakennukset ja uutena sairaalarakennukset. Käyttövaiheen luokituksien uskotaan myös lisääntyvän rakennusvaiheen luokituksien lisäksi.
Erityisen kiinnostavaa järjestelmän kehityksessä on ollut päästä keskustelemaan laajasti eri alan asiantuntijoiden kanssa, minkä myötä myös oma osaaminen kehittyy ja asiassa on päästy hyvin syvälle. Tällä hetkellä tekeillä on myös luokitustyökalu pientaloille, joka julkaistaan tulevaisuudessa.
Tutustu RTS-järjestelmän versiopäivityksen lausuntopyyntöön täältä.
Timo Rintala on ollut mukana RTS-sertifiointijärjestelmän kehityksessä jo vuodesta 2014 asti, kun järjestelmän ensimmäistä versiota alettiin luomaan. Timo on toiminut järjestelmän kehityksessä konsulttina, ollut vastuussa järjestelmän kriteerien laatimisesta ja vetänyt RTS-järjestelmän koulutuksia.