Millainen on vastuullinen taloyhtiö?
”Taloyhtiötä kiinnostaa ainoastaan kustannukset” on usein kuultu lausahdus kiinteistöalalla. Kuitenkin yhä enenevissä määrin taloyhtiöitä kiinnostaa terveellisen ja turvallisen elinympäristön lisäksi myös asuinolojen ympäristöystävällisyys.
Taloyhtiöstrategia luo raamit vastuulliselle kiinteistönpidolle
Vastuulliselta taloyhtiöltä löytyy taloyhtiöstrategia. Strategia perustuu pääosin kiinteistön tekniseen kuntoon, yhtiön taloudelliseen tilaan ja osakkaiden omaan tahtotilaan. Pitkällä tähtäimellä myös taloyhtiön ympäristövastuu kannattaa sisältää osaksi taloyhtiöstrategiaa, sillä se tulee kiinnostamaan yhä enemmän nykyisiä ja tulevia asukkaita. Osana taloyhtiöstrategiaa on luotava vuosittain kirjallinen kunnossapitotarveselvitys yhtiön tulevan viiden vuoden korjaustarpeista asunto-osakeyhtiönlain 1599/2009 mukaisesti, joka esitetään yhtiökokouksessa hallituksen toimesta.
Kunnossapitotarveselvitys sisältää toimenpiteitä, jotka vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen ja muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Taloyhtiön kuntoarvion mukana tulevan pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) auttaa olennaisesti kunnossapitotarveselvityksen teossa.
Kuntoarviolla varmistetaan turvallinen ja terveellinen elinympäristö
Vastuullisella taloyhtiöllä on selkeä kuva kiinteistön kunnosta ja selkeät suunnitelmat mahdollisille korjaustoimenpiteille. Erityisesti ennakoiva ja suunnitelmallinen kunnossapito auttaa pitämään tilanteen tasaisesti hyvänä eikä huolestuttavaa korjausvelkaa kerry ja taloyhtiö säilyttää arvonsa.
Kuntoarviossa tehdään ensin huolellisesti taustatyö kiinteistön kunnosta lähtötietojen avulla, joissa kerätään perustiedot kiinteistöstä, mahdolliset riskirakenteet, kulutustiedot, piirustukset, korjaushistoria ja teetetään mahdollinen asukaskysely, jossa voidaan kartoittaa mahdollisia kiinteistön terveellisyys- tai turvallisuusongelmia. Kohdekäynnillä saadaan konkreettisempi kuva kiinteistön kunnosta ja turvallisuudesta, kun kiinteistö kierretään rakenne-, LVIA- ja sähköasiantuntijan kanssa. Käynnin perusteella raportoidaan rakenteista ja järjestelmistä, havaituista puutteista, toimenpide-ehdotuksista ja energiatehokkuuden arvioinnista.
Näiden pohjalta PTS:ään kirjataan tulevan kymmenen vuoden korjaustarpeet ja aikatauluehdotus niiden toteuttamiseen. Kuntoarviossa voidaan suositella myös tarkempia lisätutkimuksia tarkemman kuvan saamiseksi kiinteistön kunnosta, esimerkiksi putkistojen kuntotutkimusta. Terveellinen elinympäristö saadaan erityisesti varmistettua esimerkiksi haitta-aine– ja sisäilmatutkimuksilla.
Energiatehokas taloyhtiö on hyväksi ympäristölle ja edullinen
Kiinteistön kunnon ylläpitämisen ja taloudellisen suunnittelun lisäksi ympäristöystävällisyys tulee ottaa huomioon. Taloyhtiöissä panostetaan nykyään enemmän kiinteistön energiatehokkuuteen, esimerkiksi energiaremonttien kautta. Yhä useammin yhtiöt valitsevat käyttää uusiutuvia energialähteitä tai asentaa sähköautojen latauspaikkoja. Optimaalisen kulutukseen ja sen seurantaan kannattaa myös panostaa, esimerkiksi sähkön tai veden suhteen hukkaresurssien välttämiseksi.
Kun taloyhtiö on energiatehokkaampi, kokonaiskulut pienenevät pitkällä aikavälillä ja taloyhtiön tuottama hiilijalanjälki myös pienenee. Taloyhtiö voi panostaa myös pienempään hiilijalanjälkeen toimivan ja monipuolisen jätteiden kierrätyksen avulla, mikä on myös asukkaille hyvin konkreettinen ja näkyvä toimenpide.