Kiinteistöverouudistus: Mikä muuttuu?

Uudistuksen tavoitteena tasapuolisempi kohtelu

Nykyisen hallituksen on tarkoitus toteuttaa pitkään suunniteltu kiinteistöverouudistus, jossa päivitetään maapohjien ja rakennusten verotusarvon laskennan perusteet. Uudistuksen ei ole tarkoitus nostaa kiinteistöveroa. Se toteutetaan kokonaisverokertymän kannalta neutraalina.

Yksittäisen kiinteistön kiinteistövero voi kuitenkin nousta tai laskea merkittävästikin. Puoliväliriihen pöytäkirjamerkinnän mukaan uudistus toteutettaisiin pitkällä siirtymäajalla siten, että vero voisi nousta enintään 20 % vuodessa ja lopullinen vero voisi enintään kolminkertaistua.

Aluehinnat ja verotusarvot kasvavat

Uudistuksessa maapohjien verotusarvon määräävät aluehintakartat päivitetään. Jatkossa aluehinnat perustuvat toteutuneisiin kauppahintoihin, jotka päivittyvät kolmen vuoden välein. Nykyisessä kiinteistöverotuksessa aluehintoja ei ole uudistettu yli kymmeneen vuoteen. Ne ovat suurelta osin jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä. Aluehinnat ja verotusarvot tulevat näin ollen pääsääntöisesti kasvamaan etenkin kasvukeskuksissa. Kiinteistöveron kasvua kuitenkin hillitään pienemmillä veroprosenteilla.

Uutta aluehintakarttaa ei ole vielä julkaistu, mutta uudistuksen luonnosmateriaalissa on esitetty aluehintojen keskimääräiset muutokset postinumeroalueittain. Todellisuudessa maapohjien aluehinnat eivät noudata postinumeroalueita, minkä lisäksi alueiden sisällä on eri hintoja eri käyttötyypin maapohjille. Esitetyt muutokset ovat siis suuntaa antavia.

Alla olevassa listassa on laskettu kolmen esimerkkimaapohjan kiinteistöverot vuoden 2022 tiedoilla (luonnos julkaistiin silloin) sekä verouudistuksen mukaisella arvostamismenetelmällä. Kiinteistöverouudistuksessa kyseisten maapohjien verotusarvoa nousee 1,6-2,1-kertaiseksi. Pienemmän veroprosentin ansiosta vero silti laskee kahdessa tapauksessa.

Teollisuustontti Pitäjänmäessä, rakennusoikeus 9 250 k-m²:

• Nykyinen kiinteistövero on noin 23 000 €/v
• Uudistuksessa verotusarvo nousee 1,6-kertaiseksi, mutta veroprosentti pienenee 0,93 -> 0,50 %
• Maapohjan vero laskee 19 800 euroon vuodessa

Asuntotontti Helsingin Kalasatamassa, rakennusoikeus 15 580 k-m²

• Nykyinen kiinteistövero on noin 50 000 €/v
• Uudistuksessa verotusarvo nousee 2,1-kertaiseksi ja veroprosentti pienenee 0,93 -> 0,50 %
• Maapohjaan vero nousee noin 56 300 euroon vuodessa

Liiketilatontti Oulun keskustassa, rakennusoikeus 4 900 k-m²

• Nykyinen kiinteistövero on noin 19 400 €/v
• Uudistuksessa verotusarvo nousee kaksinkertaiseksi ja veroprosentti laskee 1,15 -> 0,49 %
• Maapohjan vero laskee noin 16 500 euroon vuodessa

Perusarvonkorjaukset poistuvat

Rakennusten kiinteistöveron määritystä suoraviivaistetaan uudistuksessa siten, että nykyisessä mallissa käytössä olleet perusarvonkorjaukset poistuvat. Jatkossa rakennuskohtainen yksikköhinta (€/m² tai €/m³) määräytyy suoraan rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokkia vastaavasti kasvatetaan, minkä lisäksi uudistuksessa myös rakennuksen sijainti vaikuttaa verotusarvoon. Rakennusten sijainneille on määritetty kuusi hinta-aluetta siten, että edullisimman alueen yksikköhinnat ovat 80 % kalleimman alueen hinnoista.

Verotusarvoja alentavat vuotuiset ikäalennusprosentit uudistetaan, ja pääosin ne kasvavat. Yleisimmistä rakennustyypeistä vain liike-, teollisuus- ja varastorakennuksilla ne olisivat heikentymässä. Lisäksi rakennuksille tehtäviä peruskorjauksia ei huomioida verotuksessa pienempänä ikäalennuksena. Se myös laskee vanhempien rakennusten verotusarvoja.

Rakennuksen sijainti tulee vaikuttamaan myös ikäalennukseen siltä osin, että kerros- ja rivitalojen ikäalennus on suurempi harvaan asutuissa kunnissa kuin tiheästi asutuissa.

Kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia selvitettiin muutamalla laskentaesimerkillä, joissa vertailtiin samanlaisen uuden ja 20 vuotta vanhan rakennuksen veroa Helsingissä ja Oulussa. Yhteenvetona voidaan todeta, että:

• uusien toimistorakennusten vero nousee Helsingissä, mutta laskee Oulussa. Vanhojen (20 vuotta) toimistojen verot laskevat sekä Helsingissä että Oulussa.

• uuden asuinkerrostalon vero nousee sekä Helsingissä että Oulussa hieman, mutta vanhemmalla rakennuksella vero on samalla tasolla tai vähän pienempi.

• uusien teollisuus- ja varastorakennusten vero lähtökohtaisesti nousee Helsingissä. Oulussa se voi nousta tai laskea. Vanhojen rakennusten vero nousee sekä Helsingissä että Oulussa.

• myymälärakennuksille vero nousee merkittävästi sekä Helsingissä että Oulussa. Vanhoilla rakennuksilla ero korostuu uudistuksen pienempien ikäalennusten vuoksi.

Me Susteralla tarkastamme olemassa olevien kiinteistöjen kiinteistöveron perusteet sekä arviomme suunnitteilla olevien kohteiden tulevan kiinteistöveron. Useissa tapauksissa perusteiden tarkastus tuo säästöjä kiinteistönomistajalle.

Autamme myös tunnistamaan mahdolliset kiinteistöveroriskit ja hoitamaan ilmoitusvelvollisuuden verovelvolliselle edullisimmalla, lainmukaisella tulkinnalla. Jos jokin mietityttää, ota yhteyttä!

Liittyvät palvelut

Kiinteistöveroselvitys