Kiinteistöverouudistus: tämä voi muuttua seuraavaksi
Kiinteistöverouudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa arvostamisperusteita, lisätä läpinäkyvyyttä sekä päivittää verotusarvot vastamaan paremmin kiinteistöjen todellisia käypiä arvoja.
Sisällys
Maapohjien verokannan uudistus tuli voimaan 2024
Kiinteistöveroon on viime aikoina kohdistunut runsaasti korotuspainetta. Vuodelle 2023 jälleenhankinta-arvot nousivat rakennuskustannusindeksin mukana 8,6 %, ja kuluvalle vuodelle 2024 toteutettiin uudistus, jossa maapohjien veroprosentti eriytettiin yleisestä verokannasta. Samalla vaihteluvälin alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin.
Muutos tarkoittaa käytännössä enimmillään 40 prosentin korotusta maapohjien kiinteistöveroon niissä kunnissa, joissa yleinen veroprosentti oli vaihteluvälin alarajalla.
Esimerkiksi Helsingissä ja Kirkkonummella maapohjien vero nousee enimmäismäärän verran ja Espoossakin nousu on 30 %. Toisaalta niissä kunnissa, joissa veroprosentti on ollut ennestään jo 1,3 prosentin tasolla, uudistus ei vaikuta ollenkaan tai vaikutus jää pieneksi. Esimerkiksi Vantaalla vaikutus on 2 % ja Tampereella 4 %.
Kiinteistöverouudistus ja sen käyttöönotto esillä lokakuussa 2024
Vuoden 2024 uudistuksen lisäksi kiinteistöverotukseen on suunniteltu jo pitkään perusteellista uudistusta, jossa päivitetään maapohjien ja rakennusten arvostamisperusteet.
Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa arvostamisperusteita, lisätä läpinäkyvyyttä sekä päivittää verotusarvot vastamaan paremmin kiinteistöjen todellisia käypiä arvoja, jolloin kiinteistöverotus kohtelisi kiinteistönomistajia tasapuolisemmin.
Uudistus on tarkoitus tehdä verokertymän kannalta neutraalisti ja pääosin nousevat verotusarvot kompensoitaisiin pienemmillä veroprosenteilla.
Uudistuksen mukaisista arvostamisperusteista julkaistiin luonnokset jo vuonna 2022, mutta käyttöönottoa lykättiin silloin seuraavalle hallituskaudelle. Nykyisen hallituksen oli tarkoitus antaa esitys uudistuksen käyttöönotosta jo touko-kesäkuussa, mutta nyt arvioitu aikataulu on viikko 44 eli lokakuun lopussa.
Tässä blogitekstissä kuvaan yhteenvetona luonnosmateriaalissa esitetyt kiinteistöverotukseen tulevat keskeiset muutokset, minkä lisäksi demonstroin muutoksen vaikutuksia parilla laskentaesimerkillä.
Aluehinnat ja verotusarvot tulevat kasvamaan uudistuksen myötä
Uudistuksessa maapohjien verotusarvon määräävät aluehintakartat päivitetään. Jatkossa aluehinnat perustuvat toteutuneisiin kauppahintoihin, jotka päivittyvät kolmen vuoden välein.
Nykyisessä kiinteistöverotuksessa aluehintoja ei ole uudistettu yli kymmeneen vuoteen ja ne ovat suurelta osin jääneet pahasti jälkeen todellisesta hintakehityksestä.
Aluehinnat ja verotusarvot tulevat näin ollen pääsääntöisesti kasvamaan, mutta kiinteistöveron kasvua hillitään pienemmillä veroprosenteilla, minkä lisäksi verotusarvossa huomioitava varovaisuuskerroin pienenee arvoon 0,7 (aiemmin 0,75).
Uutta aluehintakarttaa ei ole vielä julkaistu, mutta uudistuksen luonnosmateriaalissa on esitetty aluehintojen keskimääräiset muutokset postinumeroalueittain.
Todellisuudessa maapohjien aluehinnat eivät noudata postinumeroalueita, minkä lisäksi alueiden sisällä on eri hintoja eri käyttötyypin maapohjille, joten esitetyt muutokset ovat suuntaa antavia.
Alla olevassa taulukossa on laskettu kolmen esimerkkimaapohjan kiinteistöverot vuoden 2022 tiedoilla (koska luonnos julkaistiin silloin) sekä verouudistuksen mukaisella arvostamismenetelmällä.
Maapohjien aluehintojen monikerta on esimerkissä välillä 1,6-2,1. Pienemmän veroprosentin ja varovaisuuskertoimen ansiosta vero silti laskee kahdessa tapauksessa ja Kalasataman kiinteistöllä vero nousee vain noin 5 %.
Rakennusten kiinteistöverosta poistuvat perusarvokorjaukset
Rakennusten kiinteistöveron määritystä suoraviivaistetaan uudistuksessa siten, että nykyisessä mallissa käytössä olleet perusarvonkorjaukset poistuvat.
Jatkossa rakennuskohtainen yksikköhinta (€/m² tai €/m³) määräytyy suoraan rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötarkoitusluokkia vastaavasti kasvatetaan, minkä lisäksi uudistuksessa myös rakennuksen sijainti vaikuttaa verotusarvoon. Rakennusten sijainneille on määritetty kuusi hinta-aluetta siten, että edullisimman alueen yksikköhinnat ovat 80 % kalleimman alueen hinnoista.
Verotusarvoja alentavat vuotuiset ikäalennusprosentit uudistetaan, ja pääosin ne kasvavat. Tämän lisäksi jatkossa rakennuksille tehtäviä peruskorjauksia ei huomioida verotuksessa pienempänä ikäalennuksena.
Rakennuksen sijainti tulee vaikuttamaan myös ikäalennukseen siltä osin, että kerros- ja rivitalojen ikäalennus on suurempi harvaan asutuissa kunnissa kuin tiheästi asutuissa.
Alla on esitetty kuvaajia eri rakennustyyppien verotusarvon alentumisesta ikäalennusten kertyessä. Uudistuksessa ikäalennukset kertyvät degressiivisesti eli etupainoitteisesti siten, että alennukset vaikuttavat enemmän ensimmäisten vuosien aikana. Sen jälkeen vaikutus alkaa vähentyä, kun nykyisessä mallissa ikäalennukset kertyvät tasaprosentilla joka vuosi.
Tarkastelluista rakennustyypeistä liike- ja varastorakennukset ovat ainoat rakennustyypit, joilla ikäalennukset pienenevät uudistuksessa.
Paikkakuntakohtaiset erot korostuvat etenkin uusissa toimistorakennuksissa
Kiinteistöverouudistuksen vaikutuksia selvitettiin muutamalla laskentaesimerkillä, joissa vertailtiin samanlaisen rakennuksen veroa Helsingissä ja Oulussa. Yhteenvetona voidaan todeta, että:
- uusien toimistorakennusten vero nousee Helsingissä, mutta Oulussa laskee. Vanhojen toimistojen verot laskevat sekä Helsingissä että Oulussa
- uuden asuinkerrostalon vero nousee sekä Helsingissä että Oulussa hieman, mutta vanhemmalla rakennuksella vero on samalla tasolla tai vähän pienempi.
- myymälärakennuksille vero nousee merkittävästi sekä Helsingissä että Oulussa. Vanhoilla rakennuksilla ero korostuu uudistuksen pienempien ikäalennusten vuoksi.
Me Susteralla tarkastamme olemassa olevien kiinteistöjen kiinteistöveron perusteet sekä arviomme suunnitteilla olevien kohteiden tulevan kiinteistöveron. Useissa tapauksissa perusteiden tarkastus tuo säästöjä kiinteistönomistajalle.
Autamme myös tunnistamaan mahdolliset kiinteistöveroriskit ja hoitamaan ilmoitusvelvollisuuden verovelvolliselle edullisimmalla, lainmukaisella tulkinnalla. Jos jokin mietityttää, ota yhteyttä!
Liittyvät palvelut
Kirjoittaja
Antti Karppinen
Johtava asiantuntija
Lue myös
Ohuteristerappaus vaatii paljon huoltoa – edessä korjausaalto
EU-taksonomia haastaa kiinteistönomistajat energiatehokkuusinvestointeihin ja varautumaan ilmastoriskeihin
Lämpökuvaus auttaa korjausten kohdistamisessa
Ota yhteyttä
Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.