Oletko ostamassa 1980–1990-lukujen kotia – ota huomioon nämä

Talon rakenteiden ja järjestelmien tekniset käyttöiät ovat tyypillisesti 20–50 vuotta, joten aikakauden kodissa moni kohta voi jo olla teknisen käyttöikänsä päässä.

Kylpyhuoneen tekninen käyttöikä voi olla jo ylittynyt 1980-1990-lukujen talossa. Susteran kosteuskartoitus käynnissä kuvassa.

Korjausvelka vaivaa myös pientaloja

Pientalokannastamme useampi kuin joka neljäs (28 %) talo on rakennettu 1980–1990-luvuilla. Usein nämä yksikerroksiset, harjakattoiset puutalot on rakennettu isoimmille tonteille kuin uudiskohteet, mikä lisää niiden kiinnostavuutta asuntokaupoilla, samoin kuin monesta pihasta löytyvä, harrastetilaksikin taipuva autotalli.

Talon rakenteiden, rakenneosien ja järjestelmien tekniset käyttöiät ovat tyypillisesti 20–50 vuotta, joten 1980-1990-lukujen talossa moni kohta voi olla teknisen käyttöikänsä päässä, jos remontteja ei ole tehty.

”Myös pientaloissa remontit laahaavat jäljessä: korjausvelkaa on päässyt kertymään”, toteaa Susteran kuntotarkastusosaston päällikkö Antti Heimlander.

Susteran tekemien kuntotarkastusten ja niistä laadittujen raporttien data kertoo, että 1980–1990-luvuilla rakennetuissa pientaloissa jopa joka toinen (50%) kylpyhuone voi olla teknisen käyttöikänsä päässä, salaojat vielä useammassa (59%). *

”Teknisestä käyttöiästä tulee maininta kuntotarkastusraporttiin syystä. Esimerkiksi kylpyhuoneen ja salaojajärjestelmän ikääntyminen on merkittävä asia kosteus- ja mikrobivaurioiden riskin sekä mahdollisten jo syntyneiden vaurioiden laajentumisriskin vuoksi”, Heimlander toteaa.

Kylpyhuoneen käyttö voi muuttua dramaattisesti asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastajille tulee yhä vastaan alkuperäisiä 1980-luvun alun kylpyhuoneita sekä taloja, joissa on kaksi märkätilaa, mutta vain toinen on niistä remontoitu.

1980–1990-lukujen kodeissa märkätiloissa on usein käytetty kosteussulkusivelyjä, ja nykyaikaiset vedeneristeet ovat alkaneet yleistyä käytössä 1990-luvun puolivälissä. Vedeneristysvaatimus tuli voimaan vasta tammikuussa 1999.

Heimlander muistuttaa, ettei teknisen käyttöiän ylittyminen tarkoita automaattisesti sitä, että esimerkiksi kylpyhuone on remontoitava heti vaan sitä, että siihen on hyvä varautua etenkin taloudellisesti.

”Sekä rakenteet ja tilan käyttö vaikuttavat: onko kylpyhuoneessa suihkukaappi tai amme, montako ihmistä kodissa on asunut, miten usein suihkussa on käyty.  Asuntokaupan yhteydessä käyttö voi muuttua”, Heimlander sanoo.

Jos talossa on aiemmin asunut puolet vuodesta kesämökillä elänyt eläkeläispari ja tilalle muuttaa lapsiperhe, märkätilojen käytön määrä todennäköisesti kasvaa selvästi. Samalla kasvavat vaurioriskit, kun tilat ovat teknisen käyttöikänsä päässä.

”Kuntotarkastuksessa voidaan arvioida, ovatko vedeneristykset tai kosteussulut ikääntyneitä sekä se, onko tila toiminut siihenastisella käytöllä. Vaikka kosteuskartoituksen perusteella vanhassa kylpyhuoneessa ei olisi ongelmaa, muuttuva käyttö voi muuttaa tilanteen nopeastikin”, Heimlander sanoo.

Oleellista on havaita ongelmat ajoissa. Jos teknisen käyttöikänsä päässä olevassa märkätilassa ei ole viitteitä riskeistä ja käyttö pysyy vakiona, käyttöikää voi venyttää tehostamalla tilanteen seurantaa.

”Esimerkiksi kosteuskartoituksia voi teettää tiheämmin, jotta remontin tarve käy ilmi ajoissa. Erityisen suuri riski on puutalojen yläkerran ikääntyvissä märkätiloissa, sillä niissä syntyvät vahingot ovat yleensä laajempia.”

Salaojajärjestelmän toimivuutta ei ole välttämättä koskaan varmistettu

Salaojien ikääntyminen on Heimlanderin mukaan ongelmallista jo senkin vuoksi, että harva edes ajattelee maan alla olevaa järjestelmää. Suosituksen mukaan salaojajärjestelmän kunto olisi tutkittava viiden vuoden välein.

”Huollot jäävät usein tekemättä, mikä lyhentää järjestelmän teknistä käyttöikää jopa 25 prosentilla. Kellarillisissa taloissa se on huollettuna 30 vuotta ja kellarittomissa 40 vuotta, eli etenkin 1980-luvun taloissa kannattaa olla hereillä asian kanssa”, Heimlander sanoo.

1980-luvun taloissa salaojajärjestelmän toimivuus ei ole alun perinkään ollut samaa luokkaa kuin nykyisissä uudiskohteissa esimerkiksi täyttömaan laadun vuoksi.

”Jos järjestelmää ei ole koskaan huollettu eikä huuhdottu, voivat putket olla tukossa hiekasta tai puiden juurista. Pelkkä tarkastuskaivoihin katsominen ei riitä kertomaan, missä kunnossa järjestelmä on.”

Kun salaojajärjestelmän toiminta heikkenee, se ei ilmoita siitä näkyvästi. Perustuksiin kuitenkin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta, mikä voi lopulta johtaa kosteus- ja mikrobivaurioihin talon rakenteissa.

”Kellarillisissa taloissa ensimmäinen merkki salaojien toimimattomuudesta voi olla se, kun yhtenä keväänä kellaritilaan tulviikin vettä. Melko tyypillistä teknisten käyttöikien ylittymiseen liittyen on myös se, että asuntokaupan jälkeen uusi omistaja käy remontoimaan ja purkaa paikkoja, jolloin löytyykin vaurioita.”

Heimlander muistuttaa, että myös pientalossa tutkimukset ja remontit kannattaa teettää ajallaan, jotta koti pysyy turvallisena ja terveenä asua, eikä kiinteistö menetä arvoaan.



*Tiedot perustuvat Susteran (ent. Raksystems) vuosina 2016-2020 kuntotarkastamien, noin 15 000 pientalon, kuntotarkastusraportteihin.

Liittyvät palvelut

Asuntokaupan kuntotarkastus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt


Lue myös

Ota yhteyttä

Palvelemme valtakunnallisessa palvelunumerossamme arkisin klo 8-16.